Vammat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Luettelo vammoista (vaurioista) on sattumanvarainen ja tasapainoton.

Vamma tai vaurio (engl. impairment) on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "varsinkin ulkoisen syyn aiheuttama ruumiillinen vahingoittuma, vioittuma, vika."[1] Vamma voi aiheuttaa yksilölle toimintarajoitteita (disability) ja yhteiskunnassa esiintyvien esteiden kanssa rajoittaa henkilön sosiaalista osallistumista (participation).[2][3]

"Vamma" tarkoittaa eri asiaa kuin vammaispalvelulain 2 §:n kuvaama "vammaisuus". [2]

Kognitiiviset häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa on arvioitu, että noin 66 prosenttia väestöstä kärsii kognitiivisista häiriöistä jossain elämänsä vaiheessa ja 37 prosenttia naisista sekä 24 prosenttia miehistä sairastuu ennen pitkää dementiaan[4]. Yhdysvalloissa noin 4,4 prosenttia aikuisväestöstä on saanut ADHD-diagnoosin[5], mutta Suomessa vain kolme prosenttia[6]. Autismikirjon häiriöiden yleisyydeksi on saatu eri tutkimuksissa 0,9–2,6 prosenttia väestöstä[7][8]. Lisäksi 0,75 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan älyllinen kehitysvamma[9]. Myös krooninen kipu aiheuttaa aivojen kognitiivisia häiriöitä[10][11] ja yli kuusi prosenttia suomalaisista kärsii toimintakykyä vaikeasti rajoittavasta kroonisesta kivusta[12].

Kognitiivisilla häiriöillä tarkoitetaan vaikeuksia esimerkiksi tarkkaavaisuudessa, muistamisessa ja mieleen painamisessa, toiminnanohjauksessa, aistitoiminnoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä tai puheen ymmärtämisessä ja prosessoinnissa. Dementiaoireyhtymällä tarkoitetaan älyllisten toimintojen laaja-alaista heikentymistä.[13]

Mielenterveyden häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet mielenterveyden häiriöt, kuten esimerkiksi masennus, voivat aiheuttaa vammaisuutta[14]. Masennus onkin Suomessa yleisin diagnoosi, jonka perusteella myönnetään työkyvyttömyyseläke[15].

Kuulovamma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuulovamma

Ihmisellä on kuulovika tai kuulovamma silloin, kun hänen kuuloelimensä rakenteessa on vaurio tai kun sen toiminnot ovat häiriintyneet. Lääketieteessä kuurous määritellään kuulovammaksi, joka estää puheen ymmärtämisen kuulon kautta. Kuurojen järjestöt kutsuvat kaikkia kuulovammaisia kuuroiksi.[16][17]

Liikuntavamma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on arvioilta yli 250 000 liikuntarajoitteista henkilöä. Pyörätuolin käyttäjiä ei tilastoida, mutta heidän määränsä on arvioitu olevan noin 15 000-20 000.[18]

Näkövamma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Näkövamma
Suomessa on 55 000 näkövammaista, joista 73 prosenttia on heikkonäköisiä ja 22 prosenttia sokeita[19]. Näkövamma tarkoittaa sitä, että vähintään yksi näkemisen osa-alue on heikentynyt niin paljon, että siitä aiheutuu merkittävää haittaa jokapäiväisessä elämässä.

Muita vammaisuuden lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ vamma Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 6.2.2024.
  2. ↑ a b Vammaispalvelulaki 675/2023 14,4,2023. Finlex. Viitattu 3.1.2023.
  3. ↑ Convention on the Rights of Persons with Disabilities 13.12.2006. Sixty-first session of the General Assembly by resolution A/RES/61/106. United Nations. Viitattu 10.9.2022.
  4. ↑ impairment in the U.S.: Lifetime risk, age at onset, and years impaired.
  5. ↑ Attention-Deficit / Hyperactivity Disorder (ADHD) National Institute of Mental Health (NIMH). Viitattu 15.4.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Katarina Pimiä: Suomessa on jopa 170 000 ADHD-aikuista – oireyhtymä tunnetaan yhä huonosti, mutta nämä uskomukset siitä eivät pidä paikkaansa Ilta-Sanomat. 14.1.2021. Viitattu 15.4.2023.
  7. ↑ Posserud M., ym.: The prevalence of autism spectrum disorders: impact of diagnostic instrument and non-response bias. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2010 Mar;45(3):319-27.
  8. ↑ Kim, Leventhal, Koh ym. 2011. Taulukko 3.
  9. ↑ Päivi Repo: Neljän euron päiväpalkka. Helsingin Sanomat 21.3.2014. A8.
  10. ↑ Keijo Koivisto, Aivot ja alkoholi Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty.
  11. ↑ Tanvi Khera, Valluvan Rangasamy: Cognition and Pain: A Review. Frontiers in Psychology, 2021, 12. vsk. doi:10.3389/fpsyg.2021.673962/full. ISSN 1664-1078. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Mariela Unijoki: Tassuterveisiä ja rakkautta: Kipukoirat kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tukena theseus.fi. 2020. Viitattu 10.10.2020.
  13. ↑ Tuula Pirttilä ym.: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 19.3.2010.
  14. ↑ Disability www.who.int. Viitattu 5.2.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Masennus on yleisin työkyvyttömyyden syy Suomessa, silti vain pieni osa on saanut sairauteen tarvittavaa hoitoa mtvuutiset.fi. 5.10.2023. Viitattu 5.2.2024.
  16. ↑ Kuurojen liitto 2019
  17. ↑ Kuurojen liitto: FAQ Kuurojen Liitto. Kysymyksiä ja vastauksia kuuroudesta ja viittomakielestä. Kuurojen liitto, 2019. Teoksen verkkoversio.
  18. ↑ Esteetön sauna – suunnittelu, erikoisratkaisut ja esteettömyyden toteutuminen Saunologia.fi. 15.2.2018. Viitattu 22.1.2023.
  19. ↑ Näkövammaisuus Suomessa www.nkl.fi. Viitattu 9.2.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vammat&oldid=22169762”