Vaaleakiitäjä

Vaaleakiitäjä
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kiitäjälinnut Apodiformes Heimo: Kiitäjät Apodidae Suku: Tervakiitäjät Apus Laji: pallidus
Kaksiosainen nimi
Apus pallidus (Shelley, 1870)
Alalajit
A. p. brehmorum A. p. illyricus A. p. pallidus
Katso myös
Vaaleakiitäjä Wikispeciesissä   Vaaleakiitäjä Commonsissa

Vaaleakiitäjä (Apus pallidus) on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva tervapääskyn lähisukulainen.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 16–18 cm, siipien kärkiväli 40–45 cm ja paino 36–50 g. Kooltaan tervapääskyn luokkaa. Ruumiinrakenne tukevampi ja siivenisku hieman hitaampi kuin tervapääskyn. Väriltään vaaleamman ruskea ja valkea kurkkulaikku on selkeämpi kuin tervapääskyllä. Äänetkin muistuttavat tervapääskyn ääniä. Sosiaalinen laji, joka esiintyy parvina ja myös muiden kiitäjien seurassa.

Levinneisyys

Elää Välimeren rantamilla ja Lähi–Idässä, talvehtii Afrikassa. Euroopan populaation koko on 77,000–320,000 yskilöä, joista pesiviä on 21,000–32,000 paria. Suomessa laji on tavattu vain kahdesti samana syksynä: 24.10.2004 Hangossa ja 28.10.–1.11.2004 Helsingin Pihlajasaaressa.

Elinympäristö

Pesimäaikana elää kalliojyrkänteiden ja rotkojen rikkomassa maastossa, sekä kaupungeissa. Talvehtimisalueilla ruokailee myös alavilla mailla.

Lisääntyminen

Asuu yhdyskunnittain. Pesä on kallion tai rakennuksen kolossa, puun kolossa tai kattotiilen alla. Munia on 2 tai 3, haudonta-aika noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokykyisinä vasta 5–6 viikon ikäisinä.

Ravinto

Syö ilmameren hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Lähteet

• Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
• Rariteettikomitea

Aiheesta muualla

• Vaaleakiitäjä Lintukuva.fi -verkkopalvelussa