Uudenseelanninviherkaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uudenseelanninviherkaija
Kakariki.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Viherkaijat Cyanoramphus
Laji: novaezelandiae
Kaksiosainen nimi
Cyanoramphus novaezelandiae
Sparrman, 1787
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Uudenseelanninviherkaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Uudenseelanninviherkaija Commonsissa

Uudenseelanninviherkaija (Cyanoramphus novaezelandiae) on oseanialainen uhanalainen papukaija.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 27 cm ja paino 50–113 g. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta kellanvihertävä. Otsa, päälaki, juova silmän takana ja laikut yläperän molemmin puolin ovat punaiset. Uloimpien käsisulkien ulkohöyty on sinivioletti. Nokka on harmaa, iiris punainen ja koivet ruskehtavan harmaat. Laji liikkuu yksittäin, pareittain tai enintään viiden yksilön parvissa. Se ei juurikaan pelkää ihmistä ja on kesy.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenseelanninviherkaijat elävät Uudessa-Seelannissa, Norfolkinsaarilla, Antipodisaarilla ja Uudessa-Kaledoniassa. Kannan koko on 21 300–25 300 yksilöä. Ennen eurooppalaisten tuloa laji asui kaikkialla Uudessa-Seelannissa, mutta sitten kanta romahti metsästyksen ja vieraiden tulokaspetojen takia, ja nykyisin sitä tavataan pääsaarilla vain laajimmilla metsäalueilla. Pienillä saarilla kanta on pysynyt elinvoimaisempana.

Lajista tunnetaan kuusi eri saariryhmille kehittynyttä alalajia: saisseti, cookii, cyanurus, novaezelandiae, chathamensis ja hochstetteri. Anders Sparrman kuvaili lajin holotyypin Eteläsaaren Dusky Soundista.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää monenlaisilla habitaateilla. Pääsaarilla sitä tavataan metsissä, pikkusaarilla pensaikoissa ja ruohostomailla. Puuttomalla Macquariensaarella elänyt ja sittemmin sieltä hävinnyt alalaji erythrotis asui rantaviivan tuntumassa ruohomättäiköissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymiskausi on tavallisesti loka-joulukuussa. Pesä sijaitsee puun tai kallion kolossa, maassa olevassa onkalossa tai mättäässä. Naaras munii viidestä yhdeksään munaa, joita se hautoo noin 20 päivää. Molemmat puolisot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän viisi- tai kuusiviikkoisina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu siemenistä, marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, kukista, lehdistä ja ruohojen versoista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Cyanoramphus novaezelandiae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)