Ust-Ordan Burjatia
| Усть-Ордын Буряадай округ 1 Усть-Орды́нский Буря́тский о́круг2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Hallintokeskus | Ust-Ordynski (14 335 as. 2002) |
||||
| Viralliset kielet | burjaatti ja venäjä | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
22 138,1 km² % |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
135 327 6,1 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+8 UTC+9 |
||||
| Perustettu | 1937 | ||||
| Kotisivu | Ust-Ordan Burjatian virallinen sivu | ||||
| 1burjaatiksi - Ust Ordyn Burjadaj okrug 2venäjäksi - Ust-Ordynski Burjatski okrug |
|||||
Ust-Ordan Burjatia[1] tai Ust-Ordynskin Burjatia[2][3] (ven. Усть-Орды́нский Буря́тский о́круг, Ust-Ordynski Burjatski okrug, burjaatiksi Усть-Ордын Буряадай округ, Ust Ordyn Burjadaj okrug) on Irkutskin alueeseen kuuluva piirikunta Itä-Siperian eteläosassa, Baikaljärvestä ja Burjatian tasavallasta länteen. Vuoden 2007 loppuun asti Ust-Ordan Burjatia oli autonominen piirikunta (ven. Усть-Орды́нский Буря́тский автоно́мный о́круг, Ust-Ordynski Burjatski avtonomnyi okrug), jolla oli Venäjän federaation liittovaltiosubjektin asema, vaikka se silloinkin oli osa Irkutskin aluetta. Huomattava osa piirikunnan väestöstä on burjaatteja. Piirikunnan nimi tulee sen keskustaajaman Ust-Ordynskin (aikaisemmin Ust-Ordan kylä) nimestä.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Ust-Ordan Burjatia sijaitsee Baikaljärvestä länteen Lenan-Angaran ylänköalueen eteläosassa. Alueen itäosaa reunustaa Baikalvuorten eteläosa ja sen länsiosaan ulottuvat Sajanvuoret. Vuoristoalueiden välissä on jokilaakso, jossa virtaa Jeniseihin laskeva Angara, joka on Baikaljärven laskujoki.
Väestö [muokkaa]
Asukasluvun kehitys [muokkaa]
Kansallisuusjakauma [muokkaa]
Vuonna 1989 piirikunnan asukkaista oli venäläisiä 56,5 %, burjaatteja 36,3 %, tataareja 3,2 %, ukrainalaisia 1,7 % ja muita 2,3 %.
Vuonna 2002 piirikunnan asukkaista oli venäläisiä 54,4 %, burjaatteja 39,6 %, tataareja 3 %, ukrainalaisia 0,96 % ja muita loput.
Ust-Ordan Burjatiassa slaavien suhteellinen osuus on vähentynyt lähinnä maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden takia.
Talous [muokkaa]
Piirikunnassa harjoitetaan elintarvike-, metsä-, puunjalostus-, selluloosa- ja paperiteollisuutta sekä koneenrakennusta, kivihiilen louhintaa ja metallinjalostusta. Maataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa sekä lampaita. Lisäksi viljellään vehnää.
Aluejako [muokkaa]
Ust-Ordan autonominen piirikunta (-2008) oli aikanaan ainoa Venäjän liittovaltiosubjekti, jossa ei ollut kaupunkimaista asutusta. Hallinnollisena keskuksena oli ja on Ust-Ordynskin maaseututaajama (n. 14 000 as.). Kaikkiaan piirikunnassa on 4 taajamaa ja 6 piiriä.
- Alarin piiri (Аларский район) — keskuspaikka Kutulik
- Bajandain piir (Баяндаевский) — Bajandai
- Bohanin piiri (Боханский) — Bohan
- Nukutskin piiri (Нукутский) — Novonukutski
- Osan piiri (Осинский) — Osa
- Ehirit-Bulagatin piiri (Эхирит-Булагатский) — Ust-Ordynski
Historia [muokkaa]
Piirikunnan vanhimpia asukkaita ovat burjaatit ja alueen historia liittyy läheisesti Burjatian tasavallan historiaan aina vuoteen 1937 asti, jolloin burjaattien asuinalueet jaettiin useampaan hallintoyksikköön. Piirikunta perustettiin nimellä Ust-Ordan burjaatti-mongolien kansallinen piirikunta vuonna 1937, tätä ennen sen alue oli kuulunut Burjaatti-mongolien autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Tämän jälkeen piirikunta tuli kuulumaan Irkutskin alueeseen, jonka ympäröimä enklaavi se oli. Nimi muutettiin Ust-Ordan burjaattien kansalliseksi piirikunnaksi 1958 ja autonomiseksi piirikunnaksi 1977. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen piirikunta säilyi edelleen osana Irkutskin aluetta, mutta siitä tuli myös suoraan Venäjän federaation alainen subjekti (alue), jollainen myös Irkutskin alue on. Irkutskin alueen ja Ust-Ordan Burjatian yhdistämisestä pidettiin kansanäänestys huhtikuussa 2006, ja ne yhdistyivät 1.1.2008 alkaen.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet: oikeinkirjoitusopas (uusittu laitos), s. 182. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1996. ISBN 951-1-13602-X.
- ↑ Factum Uusi tietosanakirja. Weilin+Göös, 2005.
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
Sivulta puuttuu