Uppsalan koodeksi
Uppsalan koodeksi on 1500-luvulta oleva käsikirjoitus, joka sisältää ruotsinkielisen kirkkokaaren ja lakitekstejä, mutta sen loppupuolella on suomenkielinen messu ja käsikirja, jotka tunnetaan nimellä Uppsalan käsikirjan messu.[1][2] Ne ovat säilyneet puutteellisesti.[1] Käsikirjoituksen suomenkielinen osuus kuuluu varhaisimpien suomenkielisten tekstien joukkoon.[1]
Koodeksin kirjoittaja on tuntematon, samoin sen täsmällinen ajoitus, mutta käsikirjoituksessa viitataan Mikael Agricolan teoksiin, Abckiria ja Rucouskiria.[1] Tästä on voitu päätellä, että koodeksin suomenkieliset osat on siis kirjoitettu vuoden 1544 jälkeen.[1] On arvioitu, että suomenkieliset osat on kirjoitettu vuosina 1544–1548.[2] Kirjoitusajankohta viittaa siihen, että Agricolan teokset eivät olleet kovin nopeasti kaikkien halukkaiden saatavilla.[1] Myös muut kääntäjät kuin Agricola joutuivat tekemään omia käsikirjoituksiaan, jotka mahdollistivat suomenkielisten messujen ja muiden hengellisten tilaisuuksien järjestämisen.[1] Suomenkielinen Isä meidän -rukous on ainoastaan koodeksin messuosiossa, sillä käsikirjaan rukouksen kohdalle on kirjoitettu vain alkusanat Jsæ meiden etc.[1]
Ortografialtaan ja kielellisiltä piirteiltään Uppsalan käsikirjan suomenkielinen messu muistuttaa eniten Agricolan varhaisia teoksia ja sisältää runsaasti vanhalle kirjasuomelle ominaisia lounaismurteisina pidettyjä äänne- ja muotopiirteitä.[2] Myös ruotsin kielen lauseopillisten rakenteiden vaikutus näkyy selvästi Uppsalan käsikirjan messussa. Uppsalan käsikirjan messu perustuu pääasiassa vuoden 1541 ruotsalaiseen Messuun.[2] Tutkimuksissa on todettu, että käännöksen tekijä on halunnut noudattaa Turun hiippakunnan omia perinteitä ja on siksi hyödyntänyt Agricolan Abckirian ja Rucouskirian tekstejä.[2]
Uppsalan koodeksi on julkaistu myös Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelussa.[1]