Ukkomansikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ukkomansikka
Fragaria muricata Ukkomansikka Parksmultron C DSC03031.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Mansikat Fragaria
Laji: moschata
Kaksiosainen nimi
Fragaria moschata
Weston
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ukkomansikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ukkomansikka Commonsissa

Ukkomansikka (Fragaria moschata, aiemmin Fragaria muricata Mill.) on mansikkalaji, jota on viljelty marjakasvina.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkomansikka kasvaa 15–35 senttimetriä korkeaksi. Se tekee niukasti melko paksuja rönsyjä. Lehdet muodostuvat kolmesta ruodittomasta lehdykästä. Lehdykät ovat 5–10 cm pitkiä, päältä himmeän vaaleanvihreitä, usein ryppyisiä ja molemmin puolin karvaisia. Myös pitkähköt lehtiruodit ovat karvaisia. Ukkomansikan kukat ovat lehtiä pidemmän kukintovarren latvassa. Ne ovat yksineuvoisia eli joko hede- tai emikukkia, ja kasvi on kaksikotinen[1] eli yhdessä yksilössä on vain jompia kumpia kukkia. Kukka on 2–3 cm leveä, sen valkoiset terälehdet ovat noin yhden senttimetrin pitkiä. Ukkomansikan niin sanottu marja eli turvonnut kukkapohjus on kooltaan 1–2 cm, verenpunainen ja pähkylätön. Marjoja ei kehity yhden sukupuolen kasvustoissa. [2][3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkomansikkaa tavataan Euroopassa, keskisestä Keski-Euroopasta Pohjoismaiden eteläpuolella, Itä-Eurooppaan ja Venäjälle. Pohjoisin esiintymä on Norjan pohjoisrannikolla. [4][2] Pohjoismaissa ukkomansikka ei kasva alkuperäisenä. Sen kasvupaikkoja ovat esimerkiksi pihat, puutarhat ja puistot. [2]

Ukkomansikka Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ukkomansikkaa on tavattu luonnonvaraisena Etelä-Lapin korkeudelle asti. Eteläisimmässä osassa maata se on melko yleinen tai yleinen, erityisesti Varsinais-Suomi–Uusimaa–Etelä-Karjala -vyöhykkeellä ja Etelä-Hämeessä. [5][3] Se on suurimmaksi osaksi vakiintunut tulokaskasvi levinneisyysalueellaan. Ukkomansikka on Suomessa vanha marjakasvi, jota on viljelty ennen amerikkalaisperäistä risteymämansikkaa puutarhamansikkaa (Fragaria x ananassa). Ukkomansikka kasvaa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena vanhoilla pihoilla, puutarhoissa, puistoissa ja asutuksen lähimetsissä. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 278. WSOY, 1998. 951-0-21295-4.
  2. a b c Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Anderberg, A.: Parksmultron, Fragaria moschata (Ukkomansikan levinneisyys Maan pohjoispuolella) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. (ruotsiksi)
  5. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Ukkomansikka, Fragaria moschata) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]