Täydennyslentolaivue 25
| Täydennyslentolaivue 25 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | ilmavoimat |
| Rooli | koulutustoiminta |
| Koko | laivue |
| Sodat ja taistelut | jatkosota |
Täydennyslentolaivue 25 (T-LLv 25) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue jatkosodassa. Laivue perustettiin liikekannallepanon yhteydessä kesäkuussa 1941, mutta se lakkautettiin jo saman vuoden lokakuussa lentäjien koulutustarpeen täytyttyä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentokoulutusta antavan Täydennyslentorykmentin ja sen alaisten lentolaivueiden perustamisesta seuraavan liikekannallepanon sattuessa päätettiin ilmavoimien esikunnan heinä-elokuussa 1940 tekemillä päätöksillä.[1]
Täydennyslentolaivue 25 perustettiin 18. kesäkuuta 1941 osana jatkosodan liikekannallepanoa. Sen tehtäväksi tuli pääasiassa lentorykmentti 2:een sijoitettavien reservistä palaavien ohjaajien jatkokoulutus, jonka tavoitteena oli saavuttaa koulutettavan henkilöstön rintamakelpoisuus. Ylivieskaan sijoitetun laivueen komentajaksi määrättiin kapteeni Eino Carlsson, joka oli saanut tunnustusta toimittuaan talvisodassa lentolaivue 24:n lentueenpäällikkönä. T-LLv 25:n antaman hävittäjälentäjien jatkokoulutuksen pohjana oli tarkoitus käyttää Carlssonin vuonna 1940 laatimaa Hävittäjä Täydennyslaivueen koulutusohjelmaa, mutta tämä jäi suunnitelmaksi laivueen opettajapulan takia.[2]
T-LLv 25:n kalusto koostui noin kymmenestä VL Pyrystä ja Gloster Gauntletista, jotka jaettiin kolmen lentueen käyttöön. Lentueista ensimmäinen oli Pyry-lentue, toinen Gauntlet-lentue ja kolmas sekakalustoinen. Laivueella oli käytössään myös yksi VL Kotka ja VL Tuisku. Pyryjä piinasivat alkuun sadesäällä esiin tulleet ongelmat, ja koneita oli yleensä käyttökunnossa 3–4.[2]
Laivue siirrettiin heinäkuussa 1941 Vaasan lähellä sijaitsevaan Mustasaareen, kun Ylivieska osoittautui toiminnalle sopimattomaksi. Komentajaksi määrättiin 12. elokuuta 1941 alkaen majuri Otto Holm. T-LLv 25 siirrettiin saman kuukauden lopulla Vesivehmaan lentokentälle Mustasaaren jäätyä ahtaaksi.[2]
Jatkokoulutustarve putosi syksyllä 1941 merkittävästi, minkä seurauksena T-LLv 25 lakkautettiin 1. lokakuuta 1941. Laivueessa palvellut henkilöstö ja sen kalusto liitettiin myös Vesivehmaalta toimineeseen T-LLv 35:een, jolloin hävittäjälentäjien täydennyslentotoiminta keskittyi yhteen lentolaivueeseen.[2]
T-LLv 25:n koulutukseen valittiin 33 jatkokoulutettavaa, joista 17 ehti valmistua ennen yksikön lakkauttamista. Loput olisivat valmistuneet vain kuukauden päässä. Laivue keräsi olemassaolonsa aikana kokonaisuudessaan noin tuhat lentotuntia. Laivueen kursseilla yksittäinen oppilas lensi 31 lentotuntia.[2]
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [2]
- Eino Carlsson 18.6.1941 – 12.8.1941
- Otto Holm 12.8.1941 – 1.10.1941
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 28: LeSK. Espoo: Kustannusliike Kari Stenman, 2008. ISBN 978-952-99743-4-4.