VL Pyry

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
VL Pyry
VL Pyry.JPG
VL Pyry Suomen ilmailumuseossa
Tyyppi harjoitushävittäjä
Alkuperämaa Suomi
Valmistaja Valtion lentokonetehdas
Suunnittelija Arvo Ylinen
Ensilento 29. maaliskuuta 1939
Pääkäyttäjät Suomen ilmavoimat

VL Pyry oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama Suomen ilmavoimien harjoitushävittäjä, joka oli käytössä 19391962.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmavoimat tilasi tämän lentokoneen prototyypin vuonna 1937. Sen nimeksi tuli tuli VL Pyry I ja tunnukseksi PY-1.

Koneen suunnitteli Arvo Ylinen, jonka työryhmässä toimivat lentokonesuunnittelijat Martti Vainio, Torsti Verkkola ja Edward Wegelius.

Lentokoneen ensilennon lensi 29. maaliskuuta 1939 tehtaan koelentäjä, luutnantti Jorma Visapää. Toukokuussa ilmavoimat tilasi 40 koulukonetta, jotka valmistuivat ripeästi jo vuoden 1941 keväällä. Ne tunnettiin tyyppinä Pyry II ja niiden tunnukset olivat PY-2 - PY-41.

Ensimmäisenä joukko-osastona Pyryjä sai Ilmasotakoulu Kauhavalla vuonna 1941. Koneella koulittiin lentäjiä 20 vuoden ajan. Se oli suomalaisen lentokoneteollisuuden parhaimpia tuotteita. Sillä koulittiin noin 700 sotilaslentäjää. Lentokoneilla lennettiin yli 56000 tuntia.

Pyryn kärkisakkausominaisuuksia yritettiin parantaa trapetsisiivellä. Se asennettiin ensimmäisen kerran PY-24:ään 20.3.1941. Kokeilu epäonnistui ja koneeseen vaihdettiin elliptinen siipi. Ensimmäinen uhrin vaatinut onnettomuus Pyryllä tapahtui 15.6.1941, kun PY-3 ajoi suohon Hyvinkäällä ja Sk-ups. Osmo Meriluoto sai surmansa. Uusia trapetsisiipiä kokeiltiin Pyry PY-37:ssä 7. maaliskuuta 1943. Koelentäjänä toimi kapteeni Erkki Pohjanheimo. Kone putosi Koivistonkylään lähelle Lempälään johtavaa tietä. Pyryssä oli matkustajana kapteeni Akilles Järvinen. Molemmat lentäjät saivat surmansa [1]. Trapetsisiipiä kokeiltiin kaikkiaan neljässä Pyryssä, PY-24 (1941), PY-37 (1943), PY-32 (1943) ja PY-1 (1944) ilman menestystä. Yhden hengen miehistöllä Pyry oli hyvinkin vakaa, mutta raskaamalla kuormalla pitkittäisvakavuudessa oli ongelmia. Huhtikuussa 1943 alettiin Pyryjen moottoritelineitä pidentää, jolloin koneen painopiste muuttui ja pitkittäisvakavuus palautui [2].


Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteritunnus Päivä Uhri(t) Syy
PY-15 10.3.1942 ohjaaja alikersantti A. Taulu törmäys ilmassa toiseen lentokoneeseen
PY-31 10.3.1942 alikersantti A. Siironmaa kuoli ja kapteeni U. Nieminen loukkaantui kokeilu lentovarikolla
PY-39 12.8.1942 alikersantti E. Arvonen ja lentokonemekaanikko J. Västi syöksykierre lentoharjoituksesta
PY-9 15.1.1943 kapteeni R. Rautakoura ja vänrikki L. Uotinen syöksykierre lentosotakoululla
PY-37 7.3.1943 kapteeni Erkki Olavi Pohjanheimo ja kapteeni Akilles Järvinen trapetsisiiven kokeilu
matalataitolento ja selkäsyöksyssä maahan
PY-22 31.5.1943 kersantti O. Veijalainen moottorihäiriö lentoonlähdössä Vesivehmaalla
PY-14 13.12.1943
PY-33 31.3.1943
PY-40 21.7.1944 alikersantti L. Vanjoki törmäsi Kauhavalla toiseen lentokoneeseen koululennolla
PY-2 27.8.1947 ohjaaja upseerioppilas K. Nordman ja lentokonemekaanikko V. Puska syöksykierre ohilennosta Jaakkolan kartanon luona
PY-10 27.8.1947 ohjaaja kadetti A. Päiviö ja kapteeni C. Roos jyrkästä kaarrosta matalalla maahan alinopeudella



31. maaliskuuta 1944 PY-33


Pyryn viimeiset lennot tapahtuivat Härmälässä: 7. syyskuuta 1962 lensivät kapteeni Veikko Hietamies PY-1:llä ja yliluutnantti Keijo Elio PY-27:llä.

Koneen seuraaja oli Valmet Vihuri.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kaksipaikkainen jatkokoulutuskone
  • alataso
  • kärkiväli 9,80 m
  • pituus 7,70 m
  • lentopaino 1535 kg
  • rakenne osin suomalaista mäntypuuta, osin terästä, kangasta ja duralumiinia.
  • huippunopeus 330 km/h.

Koneessa oli ilmajäähdytteinen 420 hv Wright Whirlwind R-975-E3 tähtimoottori.

Museokoneita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Härmälän Pyryntie on nimetty tämän koulukoneen mukaan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Keskinen, Klaus Niska, Kari Stenman, Carl-Fredrik Geust, Suomen museolentokoneet, Tietoteos, 1981. ISBN 951-9035-60-5
  • Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Suomen ilmavoimien historia 14 - Suomalaiset hävittäjät, AR-Kustannus ky, 1990. ISBN 951-95821-0-X
  • Härmälän kadunnimen historiaa, mm. VL Pyry
  • Sodissa kaatuneet lentäjät (Erkki Pohjanheimo ja Akilles Järvinen, Pekka Kokko ja Sesse Vitikainen, VL Pyry)[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Essi Maria Lammi - Jarmo Lehtinen: Koivistontien varrelta - Koivistonkylän kaupunginhistoria, ss. 54-55, Tampereen kaupunki 2000,
  2. Keskinen-Stenman-Niska: Suomalaiset hävittäjät, Suomen ilmavoimien historia 14, s. 3, 37 ja 94, AR-Kustannus Ky, 1990