Tyyni Vahter
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
_vuonna_1920.jpg)
Tyyni Ilma Vahter (19. maaliskuuta 1886 Iitti[2] – 2. kesäkuuta 1969 Helsinki[3]) oli suomalainen historioitsija, kansatieteilijä, museonhoitaja ja tietokirjailija.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyyni Vahterin vanhemmat olivat sahanhoitaja David Vahter ja Maria Taavetintytär. Vahter tuli ylioppilaaksi Kotkan yhteiskoulusta 1906 ja valmistui filosofian maisteriksi 1914. Hän työskenteli Muinaistieteellisen toimikunnan kansatieteellisen osaston amanuenssina 1924–1935 ja osaston intendenttinä sekä Seurasaaren ulkomuseon hoitajana 1935–1953. Vahter teki useita kymmeniä tutkimusmatkoja eri puolille Suomea, jatkosodan aikana myös Aunukseen, joiden yhteydessä hän keräsi aineistoa, samoin kuin valokuvasi. Hän erikoistui käsityötutkimukseen. Vahter oli tuottelias kirjoittaja, joka julkaisi useita tutkielmia ja tietoteoksia, mutta myös muun muassa museo-oppaita ja yleistajuisia kirjoituksia aikakauslehdissä.[2][3][4]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johan Reinhold Aspelin, 1920, Alfred Hackman, U. T. Sirelius, A. M. Tallgren, V. Selinheimo, Tyyni Vahter
- Vanhoja kauniita käsitöitä: suomalaisen Marttaliiton keräämiä ja näytteille asettamia vanhoja käsitöitä, 1931, Tyyni Vahter, Aino Nissinen-Linnove
- Naisten käsityöt ja kansan puku, 1934
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 1, Wienan-Karjala (Wartiolampi), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 2, Äyrämöispuku (Muolaan-Sakkolan seudut), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 3, Pyhäjärvi (W.l), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 4, Jääski, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 5, Joutseno, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 6, Ruokolahti, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 7, Tuuteri (Inkeri), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 8, Itä-Häme (Hartola), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 9, Askola, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 10, Iitti, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 11, Laitila, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 12, Ikaalinen, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 13, Kuorevesi, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 14, Viljakkala, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 15, Säkylä, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 16, Tyrvään seutu, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Aino-puvusta, 1935
- Varsinais-Suomen juustoa ja juustokehiä, 1935
- Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten, 1936, Tyyni Vahter, Greta Strandberg
- Itä-Hämeen museo: selostus, 1937
- Seurasaaren ulkomuseo. 2, Niemelän torppa Konginkankaalta, 1937, Axel Olai Heikel, Tyyni Vahter
- Lisiä tanu-, tano-tutkimuksiin, 1937
- Ihmisenkuvia Karjalan ja Inkerin kirjonnassa, 1938
- Eriruokaisuudestamme, 1938
- Kymenlaakson kansanpuvun erikoispiirteitä, 1939
- Pohjalaisten kansanpukujen kuvia viime vuosisadan alkuvuosilta, 1939
- Seurasaaren ulkomuseo. 9, Pertinotsa, rajakarjalainen talo Suojärven Moiseinvaarasta, vilja-aitta Paltamosta, ulkouuni Lopelta, keinut, 1941
- Rajakarjalainen talo Seurasaaren ulkomuseossa, 1941
- Itä-Karjalan naisen arkista askarta, 1942
- Kymenjokivarren kotikutoisia, 1946
- Vanhat ryijymme puhuvat, 1949
- Urajärven kartanomuseo, 1950
- Ikat- eli flammuraitaisia kankaita, 1951
- Kirjottuja peittoja, 1952, Tyyni Vahter, Laila Karttunen
- Paikkarin torppa, 1952
- Obinugrilaisten kansojen koristekuosit, 1953, Tyyni Vahter, August Ahlqvist, U. T. Sirelius, Artturi Kannisto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karin Hildén: J. Broman ja Kansallismuseon kansatieteellisen osaston apulainen Tyyni Vahter www.finna.fi. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, ss. 925–926 (Viitattu 25.5.2019)
- ↑ a b Tyyni Vahter kuvasi naisten töitä. (Viitattu 26.5.2019)
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1905–1907, n:o 30508.(Viitattu 26.5.2019)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Totemielämiä" käsitöiden kuosissa. Obinugrilaisten kansojen koristemalleja esittelevä teos valmistunut. Helsingin Sanomat, 24.11.1953, s. 6.
| ||||||||||
