Artturi Kannisto
Sivulta puuttuu | Artturi Kannisto | |
|---|---|
 Artturi Kannisto. |
|
| Syntynyt | 12. toukokuuta 1874 Kylmäkoski |
| Kuollut | 10. maaliskuuta 1943 (68 vuotta) Helsinki |
| Kansallisuus | suomalainen |
| Ammatti | kielentutkija |
| Vanhemmat | Juha Kannisto ja Iida Maria Heikkilä |
Juha Artturi Kannisto (12. toukokuuta 1874 Kylmäkoski – 10. maaliskuuta 1943 Helsinki) oli kielentutkija ja oikeakielisyysmies. Hän oli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielitieteen ylimääräinen professori vuosina 1927–1943. (Katso: Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista). Kannisto kunnostautui erityisesti mansin kielen tutkijana.
Kannisto teki kieli- ja kansatieteellisen tutkimusmatkan Tobolskin ja Permin kuvernementtien mansien keskuuteen vuosina 1901–1906. Hän kartoitti mansin eri murteiden kielioppeja ja keräsi laajan kansanrunousaineiston. Kanniston arkistoa hyödynnetään edelleen kielen ja kansanrunouden tutkimuksessa.[1] Kanniston matkan aikana kirjoittamat kirjeet ja päiväkirjamerkinnät on julkaistu Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjassa.[2]
Kannisto keksi suomen kieleen lukuisia uudissanoja (esimerkiksi sanan elokuva[3]). Hän myös loi johtamalla pisimmän tähän mennessä tunnetun suomenkielisen sanan: kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakaankopahan.
Kanniston vanhemmat olivat ratsutilallinen Juha Kannisto ja Iida Maria Heikkilä.
Viitteet [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906. Päiväkirjamuistiinpanoja ja kirjeitä. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.
