Tyräkit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyräkit
kultatyräkki (Euphorbia epithymoides)
kultatyräkki (Euphorbia epithymoides)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Tyräkit Euphorbia
L.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tyräkit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tyräkit Commonsissa

Tyräkit (Euphorbia) on valtava, noin 2 160 lajia sisältävä kasvisuku, joka kuuluu tyräkkikasvien heimoon. Suvun lajeja tavataan kaikilla mantereilla arktisia alueita lukuun ottamatta. Useimmat lajit ovat kotoisin trooppisilta alueilta ja monet (laskutavasta riippuen 850–1 000 lajia) ovat mehikasveja. Lajimäärältään tyräkit on yksi suurimmista kasvisuvuista.

Tyypillisiä piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyräkit voivat olla yksi- tai monivuotisia ja niiden ulkoasu vaihtelee valtavasti. Se onkin luultavasti maailman muuntelevin kasvisuku. Osa lajeista on ruohovartisia, matalia niittykasveja (esimerkiksi kenttätyräkki Euphorbia esula), kun taas toiset muistuttavat erehdyttävästi kaktusta lehdettömine runkoineen ja usein näyttävine piikkeineen (esimerkiksi Euphorbia virosa). Joistakin lajeista kasvaa puita (esimerkiksi Euphorbia cooperi). Suvun monimuotoisuuden vuoksi lajistoa on pyritty jakamaan erilaisten piirteiden perusteella useampaan sukuun, siinä kuitenkaan tyydyttävästi onnistumatta.lähde?

Tyräkkien tärkeä tuntomerkki, joka erottaa ne välittömästi esimerkiksi kaktuksista, on maitiaisneste. Pienikin haava kasvissa alkaa välittömästi vuotaa paksua nestettä, joka kuivuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Neste on lähes aina valkoista, mutta myös keltaista maitiaisnestettä esiintyy (esimerkiksi Euphorbia abdelkuri). Maitiaisneste on yleensä myrkyllistä. Se ärsyttää ihoa ja voi aiheuttaa erittäin voimakasta kipua limakalvoilla ja jopa sokeuden joutuessaan silmiin. Joillakin lajeilla nesteestä on löydetty myös karsinogeenisiä ainesosia.[2][3]

Kukat ovat vaatimattomia, vain muutamia millimetrejä läpimitaltaan ja ne muodostavat yleensä pieniä terttuja. Kukat ovat yksineuvoisia. Itse kukinto on hyvin vaatimaton, mutta sitä ympäröivät isot, usein hyvinkin näyttävänväriset ylälehdet, jotka kiinnittävät pölyttäjien huomion. Suvun kaupallisesti ehkä merkittävimmän lajin, joulutähden (Euphorbia pulcherrima), koristearvo perustuu juuri värikkäisiin ylälehtiin. Monien lajien hedelmä on kuiva kota, joka kypsänä räjähtää esimerkiksi kosketuksesta ja sinkoaa siemenet kauas emokasvin luota.

Useita tyräkkilajeja kasvatetaan niiden koristeellisuuden vuoksi puutarha- tai huonekasveina.

Tyräkkien lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajeja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa esiintyvät luonnonvaraisena lajeina:

Nämä kaikki ovat matalia ruohovartisia lajeja, joilla on vihreät tai kellanvihreät ylälehdet. Lisäksi Suomessa tavataan villiintyneitä koristekasveja ja harvinaisia tulokkaita.[4]

Muita tyräkkilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS: Euphorbia (englanniksi)
  2. Roe & Pierce: Tumor Promotion by Euphorbia Latices. Cancer Research, 1961, 21. vsk, s. 338-346. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  3. A living fence that might be deadly ? The Economist (July 6, 1991 pp 86-87); The Lancet (May 30, 1987 pp 1257-58).
  4. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 376–379. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]