Tuupovaaran reunamuodostuma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuupovaaran reunamuodostuma on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 000 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma, joka sijaitsee Värtsilässä, Tohmajärvellä ja Tuupovaarassa Pohjois-Karjalassa. Se on noin 50 kilometriä pitkä, suunnilleen pohjois-etelä-suuntainen ja melkein Ensimmäisen Salpausselän ikäinen. Se kerrostui Järvi-Suomen virtauskielekkeen eteen. Tuupovaaran reunamuodostumaa on tutkittu toistaiseksi vain vähän eikä kirjallisuutta ole siitä julkaistu paljon. Tuupovaaran reunamuodostuma on Toisen Salpausselän kanssa rinnakkainen muodostuma, joka sijaitsee siitä 12–22 kilometrin etäisyydellä.[1]

Muodostumisteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuupovaaran reunamuodostuman muodostumisteoria on samantapainen kuin Ensimmäisellä Salpausselällä. Jotkin tapahtumat ovat kuitenkin erilaisia ja niitä esitellään alla.

Ilmaston kylmeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmaston kylmeneminen aiheutti jäätiköllä tilanteen, jossa sen reuna pysähtyi muodostamaan Ensimmäistä Salpausselkää 200 vuodeksi. Kun jäätikön virtauskielekkeet olivat Salpausselän eteläosissa jo vetäytymässä, alkoi Tuupovaaran muodostuman kehittyminen noin 12 000 vuotta sitten. Muodostuman ajoitus on epävarma, mutta sen katsotaan muodostuneen hieman Ensimmäisen Salpausselän jälkeen ja selvästi Toista Salpausselkää ennen.[1][2]

Muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuupovaaran reunamuodostuma syntyi osittain Baltian jääjärveen tai Loitimon jääjärveen. Nämä osat ovat pääosin jäätikköjokien tuomaa lajittunutta maa-ainesta. Pieni osa reunamuodostumasta kerääntyi kuivalle maalle ja se on pääosin reunamoreenia. Reunamoreenit ovat jääneet selvästi pienemmiksi kuin muodostuman lajittuneet osuudet. Reunamuodostuma syntyi Järvi-Suomen virtauskielekkeen eteen sen lyhytaikaisen etenemisen seurauksena [3]. Reunamuodostuma alkaa etelässä Värtsilän Pykälävaarasta, jatkuu pohjoisessa Tohmavaaran Kankaankylän ja Pekkulan kautta Loitimojärven itäpuolelta Tuupovaaran kirkonkylän lähelle [3]. Tämän jälkeen reunamuodostuma jatkuu pohjoisessa ja koillisessa Ilomantsin Herajärven kautta ja Perttivaaralta Haapovaaran lähelle. Toista Salpausselkää se on lähempänä pohjoisosissa ja etäämpänä sen eteläosissa.[1]

Mannerjäätikkö virtasi reunamuodostuman syntyessä lännestä itään päin. Dryas-kauden kylmyysjaksolla jäätikön reunan liike työnsi reunaa yhtä paljon eteenpäin kuin sulaminen siirsi reunaa taaksepäin. Jäätikön reuna sijaitsi eteläosissa Baltian jääjärvessä ja kun jäätikköjokien eteen syntyneet hiekasta muodostuneet deltat täyttyivät, alkoi sen päälle muodostua reunatasanne deltasanduunina 110–115 metrin korkeuteen mpy. Tämä vastaa Baltian jääjärven vedenpinnan korkeutta tällä seudulla. Loitimojärven nykyisen lasku-uoman Jänisjoen laakso sijaitsi tuolloin jäätikön alla. Tähän muodostui pieni Loitimon jääjärvi, jonka vedenpinta kohosi 130 metrin korkeuteen. Myös pohjoisessa sijaitsi pieni Herajärven jääjärvi.[1]

Tuupovaaran maaperäkartan seliteosassa (karttalehti 4241 11) ilmoitetaan Tuupovaaran paikallisen reunamuodostuman korkeudeksi 5–15 metriä.[3]

Merkittäviä kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuupovaaran reunamuodostuman rakenteet ovat heikommin näkyvissä kuin muiden muodostumien, sillä ne ovat kooltaan pienempiä. Seuraavia kohteita on ilmoitettu kuuluvaksi Tuupovaaran reunamuodostumaan: [1]

  • Herajärven reunamoreeni [4][5]
  • Koljolan reunamoreeni [3][6]
  • Kuljunniemen reunamuodostuma [3][7]
  • Pekkulan reunatasanne [8]
  • Kankaankylän selänne [9]
  • Pykälävaara [10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita suomalaisia reunamuodostumia [2][11]:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rainio, Heikki: Tuupovaaran reunamuodostuma – Salpausselkien ikäinen reunamuodostumajakso Pohjois-Karjalassa Itä-Suomessa (PDF) 1982. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. Viitattu 29.7.2021.
  2. a b Rainio, Heikki: ”13. Mahtavat Salpausselät”, Jääkaudet, s. 87–101. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  3. a b c d e Keijonen, Aimo: Maaperäkartan selitys (PDF) (karttalehti: Tuupovaara, 4241 11) 2009. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 5.8.2021.
  4. Herajärven reunamoreeni (PDF) Arvokkaat moreenimuodostumat. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 5.8.2021.
  5. Herajärvi, Ilomantsi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  6. Välivaara–Julunaho (Koljola) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  7. Kuljunniemi, Tuupovaara (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  8. Pekkulan reunatasanne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  9. Kankaankylän selänne, Värtsilä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  10. Pykälävaara, Värtsilä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2021.
  11. Rainio, Heikki & Johansson, Peter: ”12. Jäätikkö sulaa”, Jääkaudet, s. 69–77. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]