Tunturi (yritys)
| Tunturi Oy Ltd | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Moottori - Se olet sinä |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1922 |
| Perustaja | Aarne Harkke, Eero Harkke |
| Kotipaikka |
 Turku, Suomi |
| Toimiala | Ajoneuvot, Kuntopyörät |
| Tuotteet | Polkupyörät, Mopot, Kuntopyörät |
| Emoyhtiö | Accell Group |
Tunturi Oy Ltd (entinen Tunturipyörä Oy) on suomalainen polkupyörien valmistaja. Tunturi on ollut vuodesta 2003 osa Alankomaalaista Accell Group -konsernia. Vuonna 2006 yhtiö päätti siirtää polkupyörien kokoonpanon kokonaisuudessaan Turusta Unkariin. Nykyään pyörät valmistetaan Accell Bisiklet tehtaalla Turkissa. Tunturin päätuotteita ovat 1970-luvulta saakka olleet kuntolaitteet, joita valmistetaan 2000-luvun alussa Turun Runosmäkeen valmistuneessa tehtaassa.[1] 2014 Accell Group myi kuntolaiteliiketoiminnan.
Yrityksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veljekset Aarne ja Eero Harkke perustivat 22.10 vuonna 1922 Turkuun Pyöräkellari Oy:n, joka aloitti 1930-luvulla oman polkupyörävalmistuksen. Suuri osa pyörien osista tuotiin Englannista, ja niiden mukana ostettiin myös tuotemerkki High Land. Se suomennettiin Tunturiksi. Tunturi-merkki otettiin käyttöön vuonna 1926.[2] Aluksi korjattiin pyöriä ja muita pieniä laitteita, laajentuen myös polku- ja moottoripyörien myyntiin sekä pyörien kokoamiseen. Ennen omia polkupyöriä valmistettiin myös potkukelkkoja.[3]
1930-luvulla siirryttiin pyörien sarjatuotantoon tuottaen v.1939 noin 4 000 polkupöyrää. Tehtaaksi oli hankittu v.1934-1935 tila Tehtaankadun ja Piispankadun kulmasta Turussa. 1940-luvun alussa sota keskeytti uuden tehtaan rakentamisen Kupittaalle ja sota-aikana mm. kunnostettiin kranaattien hylsyjä ja armeijan moottoripyöriä. Vulkanointilaitteella korjattiin pyörän renkaita noin 40 rengasta päivittäin. Sotainvalideja koulutettiin mekaanikoiksi sotien loppuvuosina 1943-1944.[3]
Vuonna 1952 tuotanto erotettiin vähittäiskaupasta omaksi Tunturipyörä Oy:ksi, jolle valmistui tuotantotilat Turun Kupittaalle.[1] Vuonna 1956 valmistui 15 000 polkupyörää.[3] Vuonna 1961 alettiin valmistamaan Poni-pyörämallia, mistä tuli myöhemmin yksi tunturin suosituimmista pyörämalleista. 1960-luvulla tuotantoon tulivat myös retkipyörät ja Tunturi alkoi tukea polkupyöräkilpailuja, järjestäen etappiajoja Kokkolasta Turkuun.[3] 1960-luvun lopulla Tunturipyörä ryhtyi kehittämään ja valmistamaan kuntopyöriä ja muita kuntoilulaitteita, joista kymmenessä vuodessa tuli yhtiön päätuote. Tunturi Ergometriksi nimetyn ensimmäisen kuntopyörämalliston valmistus aloitettiin vuonna 1969, ja sitä valmistettiin noin miljoona kappaletta aina vuoteen 1996 saakka ja vietiin ympäri maailmaa.[1] Kotikuntopyörissä Tunturi oli maailman suurin tuottaja v.1997.[3]
1970-luvulla tuotantoon tuli Ralli-pyörä, jossa oli banaanin muotoinen satula. Idean tästä mallista oli tuonut Jarno Saarinen Englannista.[3] 1980-luvun alussa Tunturi teki yli satatuhatta pyörää vuodessa, tuotannossa oli otettu käyttöön myös robotit ja miljoonas pyörä valmistui. Vuonna 1985 avattiin kuntovälinetehdas Kaarinassa.[3]
1990-luvulla mukaan tuotantoon tulivat maastopyörät ja Katja Repo voitti alamäkiajon maailmanmestaruus-pronssia v.1997 Tunturin pyörällä ja sen tuella. Vuonna 1998 Tunturipyörä muutti nimeksi Tunturi Oy ja mopojen tuotanto loppui.[3]
Vuonna 2000 uudet toimintatilat valmistuivat Runosmäkeen. V. 2003 Tunturi Oy:stä tuli osa hollantilaista Accel Groupia ja 2005 Tunturi-pyörien tuotanto siirtyi muihin Accel Groupin tehtaisiin Euroopassa ja kuntolaitteiden tuotanto Viroon ja Aasiaan. Vuonna 2010 Raul Hellberg Oy liittyi Tunturiin ja nimeksi tuli Tunturi-Helberg Oy. Vuonna 2011 valmistukseen tulivat sähköpyörät.[3]
Vuonna 2020 kuntovälineet myytiin pois ja 2021 Tunturi-Hellberg Oy muutti nimeksi Tunturi Oy Ltd. Tunturi Oy Ltd täytti sata vuotta v.2022 ja uudet toimitilat Turun Runosmäellä avattiin.[3]
Tunturi-mopojen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunturi valmisti 1950-luvulta vuoteen 1996 asti myös mopoja. Yrityksen tunnetuin, Pappa-Tunturiksi kutsuttu tuotesarja käsittää mallit Start, Automat, Maxi ja Classic.
Ensimmäiset Tunturipyörän valmistamat mopot, jotka olivat putkirunkoisia, tehtiin vuonna 1956. Jo vuonna 1958 kehitettiin uusi runkomalli, jossa oli pellistä puristettu monokokki eli itsekantava kori. Aluksi rungot ja osat tulivat alihankkijalta Saksasta, kunnes vuonna 1961 valmistus siirtyi pääasiallisesti Suomeen. Viimeinen merkittävä mallimuutos tehtiin vuonna 1966, jolloin esiteltiin uusi tuotannon loppuun (1987) saakka käytössä ollut runkomalli. Yhteensä tätä runkomallia tehtiin noin 415 000 kappaletta.[3] Tunturi-mopoissa käytettiin Puchin valmistamaa kaksitahtista moottoria. Vaihteenvalitsin oli tangossa ja jalat lepäsivät polkimilla. Vuonna 1966 esiteltiin automaattivaihteistolla varustettu Automat ja vuonna 1970 jalkavaihteinen malli Start. Polkimilla varustettua mallia alettiin kutsua Maxiksi, kun moottoripyörämäiset jalkatapit sallittiin laissa vuonna 1970, ja ne tulivat vakiovarusteiksi myös Tunturi-mopoissa. Viimeinen tuotantomalli 1986–1987 ristittiin Classiciksi.[4][5]
Mopomallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tunturi Tuisku
- Tunturi Maxi
- Tunturi Automat
- Tunturi Start
- Tunturi Classic
- Tunturi Sport
- Tunturi Super Sport
- Tunturi Trial
- Tunturi DX
- Tunturi Tiger
- Tunturi Tiger S
- Tunturi Tiger Air
- Tunturi Tiger Aqua
- Tunturi Hopper
- Tunturi Magnum X
- Tunturi City
- Tunturi Lähetti
- Tunturi Break
- Tunturi Mikro
Polkupyörämalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tunturi Avanti
- Tunturi Poni
- Tunturi Ralli
- Tunturi Speedway
- Tunturi Tuisku
- Tunturi Pop
- Tunturi Vip
- Tunturi Retki
- Tunturi Duke
- Tunturi Akseli
- Tunturi Bomber
- Tunturi Boomerang
- Tunturi Cobra
- Tunturi Yanomany
- Tunturi E-max (sähköistetty läskipyörä)
- Tunturi Dirty
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta, s. 32–35. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
- ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Tunturin sata vuotta. Fillari-lehti, 05 / 2022, s. 46–49. (suomeksi)
- ↑ AMA: putkirunkoiset Tunturit 1956–1960[vanhentunut linkki] Viitattu 20.2.2010
- ↑ AMA: pappa-Tunturi 50 vuotta 1959–2009[vanhentunut linkki] Viitattu 20.2.2010
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tunturin kotisivu
- Ylen Elävä arkisto: Uudet pyörät pyörivät (1960) – mopedin valmistusta Tunturipyörän tehtailla Turussa.
- Ylen Elävä arkisto: Koko kansan kulkuneuvo (1964) – ohjelmassa seurataan mopedin, koko kansan kulkuneuvon, valmistusta Tunturipyörän tehtailla Turussa.
- Yhtiö Pörssitiedon netissä