Trikotekeenit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Trikotekeeni
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trikotekeenien kemiallinen rakenne

Trikotekeenit muodostavat laajan yhdisteryhmän, joka kuuluu seskviteterpeeneihin. Trikotekeenejä tuottavat tietyt homelajit, jotka kuuluvat seuraaviin homesienisukuihin: Fusarium, Myrotecium, Cephalosporium, Vertimonosporium sekä Stachybotrys.

Trikotekeenit ovat tyypillisesti hyvin stabiileja, alhaisen molekyylimassan omaavia yhdisteitä, jotka liukenevat suhteellisen huonosti veteen. Asetoniin, etyyliasetaattiin, kloroformiin, dimetyylisulfoksidiin, etanoliin, metanoliin ja propyleeniglykoliin ne liukenevat sen sijaan hyvin. Puhtailla trikotekeeneillä on yleensä alhainen höyrynpaine. Kun trikotekeenejä liuotetaan homekasvustoista orgaanisilla liuottimilla, muodostuu kellanruskeaa nestettä. Kun liuottimen annetaan haihtua, muodostuu keltaista, kidemäistä tuotetta. Puhtaat trikotekeenit kestävät korkeita lämpötiloja, ilmaa ja valoa, mutta 3 - 5 % pitoinen natriumhypokloriitti inaktivoi toksiinit. Natriumhypokloriitin tehoa voi lisätä pienellä määrällä alkalia.

Sienet, jotka tuottavat trikotekeeneja, ovat kasvipatogeeneja, ja tuhoavat erilaisia viljelykasveja. Koska toksiinintuottajat pilaavat elintarvikkeita, ne tunnetaan ympäri maailman ihmisten ja eläinten myrkyttäjinä. Niitä pidetään myös potentiaalisina biologisina aseina.


Trikotekeenien toksikologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki trikotekeenit kuuluvat mykotoksiineihin, ja ne ovat myrkyllisiä nisäkkäille, linnuille, kaloille ja kasveille.

Akuutti myrkyllisyys vaihtelee yhdisteestä ja myrkytyksen saaneesta koe-eläimestä riippuen. Trikotekeenit aiheuttavat muun muassa ripulia, oksentelua, painonlaskua, hermostohäiriöitä, sydän- ja verisuonihäiriöitä, immuunijärjestelmän lamaantumista, iho-oireita sekä hedelmällisyyden alenemista.

Trikotekeenejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deoksinivalenoli; skirpenolit; HT-2; neosolanioli; nivalenoli; roridiinit; satratoksiinit; trikodermiini; T-2; verrukariinit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert W. Wannemacher JR., Stanley L. Wiener, M.D.; Medical Aspects of Chemical and Biological Warfare:Trichothecene Mycotoxins(englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]