Tridacna gigas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tridacna gigas
Tridacna gigas by Ewa Barska.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Veneroida
Heimo: Sydänsimpukat Cardiidae
Alaheimo: Jättiläissimpukat Tridacninae
Suku: Tridacna
Laji: gigas
Kaksiosainen nimi
Tridacna gigas
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Commons-logo.svg Tridacna gigas Commonsissa

Tridacna gigas on suurin jättiläissimpukkalaji. Niitä pidetään joskus suurissa meriakvaarioissa, mutta ne eivät kestä kovin hyvin kuljetusta, ja kasvavat niin suuriksi ja lisäksi nopeasti (jopa sentin kuukaudessa), että harvassa kotiakvaariossa on niille tilaa.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuori.

Tridacna gigas kasvaa halkaisijaltaan jopa puolitoistametriseksi ja painaa 200 kiloa. Muiden jättiläissimpukoiden tavoin sillä on voimakkaasti poimullinen kaksiosainen kuori. Sen välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Kun simpukka haluaa sulkea kuorensa, se ruiskuttaa vettä ulos tämän suuaukon kautta. Vaippa on väriltään kullanruskea, keltainen tai vihreä, ja siinä on suuria sinisiä, vihreitä tai violetteja läiskiä.[3] Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka, jonka avulla simpukka tarrautuu merenpohjaan. Simpukan vanhentuessa sen jalka surkastuu pois, ja eläin pysyy paikallaan suuren massansa avulla.[4]

Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia Zooxanthellae-leviä. [5] Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[6]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tridacna gigas elää Indopasifisen merialueen koralliriutoilla Etelä-Kiinanmereltä Australian pohjoisrannikolle ja Nikobaareilta Fidžille. Se pysyy yleensä alle 20 metrin syvyydessä, laguuneissa tai riuttojen tasanteilla.[3]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen signaalikemikaaleja, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Symbioottiset levät tuottavat suuren osan aikuisen simpukan tarvitsemasta ravinnosta. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vettä suuaukkonsa avulla. Alle kymmensenttiset yksilöt elävät pääosin suodattamansa planktonin varassa; akvaariossa niitä on ruokittava säännöllisesti.[7]

Tridacna gigas ja ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukeltaja Itä-Timorissa yli metrin mittaisen jättiläissimpukan luona. Simpukan suuaukko näkyy hyvin.

Elokuvissa ja sarjakuvissa sukeltajat jäävät loukkuun sulkeutuvaan jättiläissimpukkaan;[8] todellisuudessa sulkeutumisliike on niin hidas ettei vaaraa ole. Sen sijaan moni on hämmästynyt suuren simpukan painoa koettaessaan nostaa sitä vedestä.[3]

IUCN on luokitellut tämän simpukan vaarantuneeksi jo vuonna 1996. Se on saattanut kuolla sukupuuttoon Fidziä, Guamia, Vanuatua ja Taiwania ympäröivillä merialueilla.[1] Sukupuuton syyksi arvellaan liiallista keräämistä ruoaksi ja akvaarioihin. [9] Tridacna gigasin kauppaa säädellään nykyisin CITES-sopimuksella.[10] Kaikki akvaarioihin myytävät yksilöt tulevat kasvattamoista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Calfo A. & Fenner, R.: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4. (englanniksi)
  • Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Wells, S.: Tridacna gigas IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  2. Calfo & Fenner, s. 244.
  3. a b c Tervo, K. & R. Csomos. 2001. "Tridacna gigas" Animal Diversity Web
  4. a b Tridacna gigas Exotic tropicals
  5. Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 11.1.2009.
  6. Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum
  7. Shimek, s. 283.
  8. Molluscs Including Nudibranchs And Giant Clams Diving Cairns
  9. ARKive
  10. Cites