Ero sivun ”Malline:Valitut palat/2020/12” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
PtG (keskustelu | muokkaukset) UK: Breisachin piiritys (ei ole ollut etusivulla aikoihin, mutta ei tässä kai suurempia vikoja) |
p typo |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''[[Breisachin piiritys]]''' oli osa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotista sotaa]]. Piiritys kesti 18. elokuuta – 17. joulukuuta vuonna 1638, ja se päättyi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] varuskunnan antautumiseen [[Ranska]]n puolella sotineelle [[Bernhard Weimar]]ille. Piiritys onnistui, vaikka keisarilliset tekivät useita yrityksiä vapauttaakseen [[Breisach]]in. Linnoituksen valtaaminen oli tärkeää protestanteille ja Ranskalle, koska näin keisarillisten huoltoväylänä toiminut [[espanjalainen tie]] katkaistiin ja Ranskalle avautui oma itä-länsi-suuntainen reitti [[Rein]]in yli Etelä-Saksaan. |
'''[[Breisachin piiritys]]''' oli osa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotista sotaa]]. Piiritys kesti 18. elokuuta – 17. joulukuuta vuonna 1638, ja se päättyi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] varuskunnan antautumiseen [[Ranska]]n puolella sotineelle [[Bernhard Weimar]]ille. Piiritys onnistui, vaikka keisarilliset tekivät useita yrityksiä vapauttaakseen [[Breisach]]in. Linnoituksen valtaaminen oli tärkeää protestanteille ja Ranskalle, koska näin keisarillisten huoltoväylänä toiminut [[espanjalainen tie]] katkaistiin ja Ranskalle avautui oma itä-länsi-suuntainen reitti [[Rein]]in yli Etelä-Saksaan. |
||
Weimar oli ollut Ruotsin palveluksessa [[Nördlingenin taistelu]]un saakka, mutta sen jälkeen hän oli siirtynyt jäljelle jääneiden joukkojansa kanssa Ranskan alaisuuteen. Weimar itse pyrki luomaan [[Elsass]]iin oman herttuakunnan. Hän oli onnistunut valtaamaan jo alueita Reinin varrella, kun hän alkoi piirittämään Breisachia toistamiseen. Avustusyrityksistä huolimatta [[Johann Götz]]in johtamat joukot joutuivat antautumaa Weimarille. Valtauksen hyöty Ranskalle oli lopulta melko pieni, sillä maa kärsi samaan aikaan tappioita Alankomaissa, Pohjois-Italiassa ja erityisesti Espanjan rintamalla. Weimarin valtaamat alueet myytiin Ranskalle jo seuraavana vuonna Weimarin kuoleman jälkeen. |
|||
<noinclude>{{Valitut palat/Navigaatio|2020|12}}</noinclude> |
<noinclude>{{Valitut palat/Navigaatio|2020|12}}</noinclude> |
||
Nykyinen versio 16. maaliskuuta 2020 kello 19.23
Breisachin piiritys oli osa kolmikymmenvuotista sotaa. Piiritys kesti 18. elokuuta – 17. joulukuuta vuonna 1638, ja se päättyi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan varuskunnan antautumiseen Ranskan puolella sotineelle Bernhard Weimarille. Piiritys onnistui, vaikka keisarilliset tekivät useita yrityksiä vapauttaakseen Breisachin. Linnoituksen valtaaminen oli tärkeää protestanteille ja Ranskalle, koska näin keisarillisten huoltoväylänä toiminut espanjalainen tie katkaistiin ja Ranskalle avautui oma itä-länsi-suuntainen reitti Reinin yli Etelä-Saksaan.
Weimar oli ollut Ruotsin palveluksessa Nördlingenin taisteluun saakka, mutta sen jälkeen hän oli siirtynyt jäljelle jääneiden joukkojansa kanssa Ranskan alaisuuteen. Weimar itse pyrki luomaan Elsassiin oman herttuakunnan. Hän oli onnistunut valtaamaan jo alueita Reinin varrella, kun hän alkoi piirittämään Breisachia toistamiseen. Avustusyrityksistä huolimatta Johann Götzin johtamat joukot joutuivat antautumaa Weimarille. Valtauksen hyöty Ranskalle oli lopulta melko pieni, sillä maa kärsi samaan aikaan tappioita Alankomaissa, Pohjois-Italiassa ja erityisesti Espanjan rintamalla. Weimarin valtaamat alueet myytiin Ranskalle jo seuraavana vuonna Weimarin kuoleman jälkeen.
| 2019 ← 2020 → 2021 |
| 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 |
| 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 |
| 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 |
| 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 |
| 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49 |
| 50 · 51 · 52 · 53 |