Tie pimeään

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tie pimeään
Ohjaaja Ossi Skurnik
Käsikirjoittaja Heikki Ritavuori
Ossi Skurnik
Arvo Kaskamo (dialogi)
Tuottaja Ossi Skurnik
Säveltäjä Kari Rydman
Kuvaaja Esko Nevalainen
Ossi Skurnik
Leikkaaja Ossi Skurnik
Juho Gartz
Pääosat Jarno Hiilloskorpi
Elina Salo
Eina Ilenius
Ismo Kallio
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Sagittarius-Filmi Oy
Ensi-ilta 1962
Kesto 103 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Tie pimeään on Ossi Skurnikin ohjaama elokuva vuodelta 1962. Skurnik tunnetaan paremmin elokuvaleikkaajana, ja tämä jäi hänen ainoaksi ohjaustyökseen.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan idea syntyi Tampereen asemalla aiemmin tapahtuneesta itsemurhasta. Neorealismin kaikuja sisältävä elokuva kuvattiin studioiden ulkopuolella. Repliikit on äänitetty jälkeenpäin. Skurnik kuvasi itse osan kohtauksista. Elokuva jäi raskaasti tappiolle, katsojamäärät olivat vuoden 1963 – jolloin elokuva pääsi varsinaiseen levitykseen – heikoimmat, eikä se saanut tavoiteltua valtionpalkintoa. Skurnik ei ohjannut muita elokuvia, eikä tuotantoyhtiön nimissä tehty muita elokuvia.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kertoo lakitieteen ylioppilas Klaus Grahnista, joka suunnittelee täydellistä murhaa[2] ja hautoo yli-ihmisajatuksia. Väärennetyllä sekillä hän saa suuren rahasumman, mutta joutuu pakenemaan Tampereelle, kun hänet tunnistetaan. Murhattuaan Tampereen lähistöllä taksinkuljettajan hän palaa Helsinkiin, jossa hän tajuaa olevansa umpikujassa ja tulevaisuutensa menneen.[3]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa elokuvaa sai varsin kriittisen vastaanoton, minkä Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) tiivistää: "Tie pimeään ei ole lainkaan kehno 'pelin avaukseksi' kotimaisena filmityönä". Laimeaan innostukseensa hän pitää syynä aihetta ja etenkin sen käsikirjoituspohjaa, ja juuri käsikirjoituksen ongelmiin tarttuvat muutkin kriitikot. Sen ohella Yrjö Kemppi (Ilta-Sanomat) kuitenkin toteaa: "Näin yhtäkaikkisesti vakuuttavaa ohjaajaläpimurtoa - - en muista kotimaista elokuvaa taaksekäyden." Näyttelijätyö saa kiitosta kautta linjan.[4]

13 vuotta myöhemmän televisioesityksen yhteydessä elokuvan arvo kuitenkin jo nähdään. Mauri Taviola (Helsingin Sanomat 7.2.1976) kirjoittaa arviossaan: "Tie pimeään on tuotannollisesti, taidollisesti ja taloudellisesti vihje siitä, mitä suomalainen elokuva olisi voinut olla." Samoin vuonna 2014 eräs kriitikko katsoo, että elokuva kuvaa ihmisen pimeitä puolia raadollisemmin kuin missään muussa suomalaisessa elokuvassa, ja hän antaa elokuvalle täydet viisi tähteä. Myös Jarno Hiilloskorven roolityö ja realistiset miljöökuvat saavat kehut.[2]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jarno Hiilloskorpi  Klaus Grahn, "Matti Lehtinen"  
 Elina Salo  Anita Salmela  
 Eila Ilenius  Eija  
 Ismo Kallio  Reino Alonen  
 Seppo Kolehmainen  Kauko  
 Leevi Kuuranne  Klausin isä  
 Marja Korhonen  Klausin äiti  
 Nils Brandt  etsivä Barck  
 Yrjö Tähtelä  uhoava humalainen hipoissa  
 Severi Seppänen  ravintola Orfeuksen portieeri  
 Egil Häggman  tarjoilija ravintola Orfeuksessa  
 Heimo Lepistö  talonmies  
 Ingrid Söderblom  kassaneiti  
 Helge Herala  pankinjohtaja  
 Gustav Wiklund  radioliikkeen myyjä  
 Susanna Ringbom  pankkineiti  
 Kaija Sinisalo  vaatetusliikkeen myyjätär  
 Matti Aro  matkustajakoti Untolan isäntä  
 Harri Tirkkonen  taksinkuljettaja Vilho Pitkänen  
 Alice Lyly  vanha rouva junassa  
 Pertti Roisko  asemapoliisi  
 Ritva Laatto  koruliikkeen myyjätär  
 Veikko Linna  1. mies olutkapakassa  
 Hannes Veivo  2. mies olutkapakassa  
 Marja Mosander  tyttö hipoissa  
 Heikki Partanen  asiakas pankissa  
 Matti Oravisto  esitelmöitsijän ääni radiossa  
 Hugo Ahlberg  uutistenlukijan ääni radiossa  
 Kauko Helovirta  Toijalan asemakuuluttajan ääni  
 Heikki Ritavuori  Heikki, nuori mies asemalla / katulaulaja  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tie pimeään Elonet. Taustaa, viitattu 24.4.2014
  2. a b : Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 16-17/2014 sivu16
  3. Tie pimeään Elonet. Sisältöseloste, viitattu 24.4.2014
  4. Tie pimeään Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 24.4.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]