Telenovela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bolivialaisen telenovelan kuvauksia.

Telenovela on nimitys etenkin latinalaisessa Amerikassa näytettäville saippuaoopperoille. Termi on yhdistelmä sanoista "tele" (television lyhenne) ja "novela" (romaani). Kun englanninkieliset saippuat voivat kestää ikuisuuden, niin telenovelat kestävät yleensä rajoitetun ajan, keskimäärin noin 75–150 jakson verran.[1]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Telenovelat alkoivat kehittyä 1940- ja 1950-luvulla, ja niiden taustalla oli Kuubassa suositut radionovelat. Ensimmäinen radionovela, joka siirrettiin myös televisioon, oli El derecho del nacer, joka oli radiossa niin suosittu, että siitä on tehty televisioversiot useissa latinalaisen Amerikan maissa.[2] Ensimmäinen varsinainen telenovela oli vuonna 1950 esitetty brasilialainen Sua vida me pertence.[3] Telenovelien suosio levisi pian ympäri latinalaista Amerikkaa, ja esimerkiksi perulainen Simplemente Maria oli niin suosittu, että se sai 10 000 ihmistä kirkkoon toivottamaan fiktiivisen Marian puolesta onnea, kun tämä oli mennyt naimisiin.[4]

Ensimmäiset 1950- ja 1960-luvun telenovelat olivat yleensä sovituksia romaaneista tai muista kirjallisista teoksista, mutta 1960-luvun lopulla telenoveleita alettiin kirjoittaa ja tuottamaan suoraan tietyille markkinoille. Tähän asti televenovelat olivatkin keskittyneet lähinnä melodramaattiisiin aineksiin, mutta kun lajityyppi alkoi kehittyä paikallisten mieltymysten mukaan siihen alkoi liittyä uusia elementtejä eri kulttuuripiireissä. Esimerkiksi Simplemente Maria käsitteli kaupungistumisen ongelmia.[5]

Telenovelat siirtyivät 1960- ja 1970-lukujen aikana päiväohjelmistosta prime time -aikaan. Ne alkoivatkin olla yhä enemmän suunnattu massayleisölle.[2] Brasilialainen Rede Globo -televisiyhtiö alkoi panostaa myös sarjojen laatuun ja viemään niitä ulkomaille. Brasilialaisia telenovelia myytiinkin 1970- ja 1980-lukujen aikana yli 128 valtioon.[5] Nykyään telenovelat ovat suosittuja ympäri maailman ja esimerkiksi Saksassa on tehty jo lukuisia telenoveloita. Myös amerikkalainen hittisarja Ruma Betty perustuu kolumbialaiseen telenovelaan Yo soy Betty, la fea, josta on tehty myös saksalainen, intialainen, israelilainen, venäläinen, turkkilainen, meksikolainen, hollantilainen, espanjalainen ja kreikkalainen versio.

Juoni ja teemat [muokkaa]

Telenovelat keskittyvät usein tarkemmin juoneen kuin muut saippuaoopperat, sillä niissä on yleensä selkä alku ja loppu.[4] Yleensä yksittäinen telenovela koostuu 180–200 jaksosta, mutta suositut sarjat voivat pyöriä tätäkin kauemmin. Varhaisimmat telenovelat olivat huomattavasti lyhyempi, vain 15–20 jakson mittaisia.[5] Telenovevalassa on yleensä yksi selkeä päätarina, joka keskittyy päähenkilön tai pääparin selviytymiseen. Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi petos, mustasukkaisuus, tragediat ja rakkaus. Lisäksi sarjassa on yleensä yksi selkeä konna. Vaikka telenoveloissa onkin yksi selkeä pääjuoni, niin monien sivujuonien takia yksittäisessä sarjassa voi olla jopa 80 keskeistä hahmoa.[4]

Telenoveleita tutkineen semiootikon Jesús Martín-Barberon mukaan telenovelat voidaan jakaa kahteen selkeään juonikaavaan. Kuubalaisiin radionoveloihin puhjautuvat telenovelat keskittyvät perheen sisäiseen tai kahden perheen väliseen juonitteluun ja kilpailuun. Brasilialaisen vuoden 1968 Beto Rockfellerin pohjalle on kehittynyt toinen juonikaava, jossa keskitytään enemmän nykyaikaisiin yhteiskunnallisiin konflikteihin. Kummassakin kuviossa kerronnan keskeisin tekijä on kuitenkin rakastavaiset, joita erottavat joko perhe- tai sosiaalirajat.[2] Tyypillinen juoni yhteiskunnallisessa telenovelassa on esimerkiksi köyhän naisen ja rikkaan miehen välinen romanssi.[4]

Telenovelat ovat kehittyneet jokaisessa tuotantomaassaan myös hieman eri suuntiin. Venezuelalaiset telenovelat ovat yleensä lähes puhtaasti viihteellisiä, kun taas meksikolaiset sarjat ovat konservatiivisempia ja melodramaattisempia ja kolumbialaiset esittelevät usein maan monimuotoisuutta ja saattavat käsitellä monia ajankohtaisia aiheita.[3]

Tuotanto [muokkaa]

Telenovelan tekemisestä sovitaan yleensä noin 20 jaksoksi, sillä niiden tuotanto on sidottu huomattavan paljon yleisön mielipiteeseen. Juonikuvioita voidaan esimerkiksi muuttaa yleisen mielipiteen perusteella. Esimerkiksi Rede Globo saa tuhansia sähköposteja ja soittoja kuukaudessa katsojilta ja käyttää miljoonia katsojien mielipiteiden tutkimiseen. Koska telenovelat ovat huomattavan suosittuja, televisioyhtiöt myös käyttävät niitä mainosrahaa saadakseen, sillä suosituissa sarjoissa näkyvien tuotteiden myynti kasvaa selvästi. Lisäksi televisioyhtiöt myyvät sarjojen musiikkia, joka yleensä koostuu uusista popkappaleista.[4]

Suomessa esitetyt telenovelat [muokkaa]

Venezuelalaiset [muokkaa]

Kolumbialaiset [muokkaa]

Venäläiset [muokkaa]

Yhdysvaltalaiset [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ZonaLatina.com
  2. a b c Havens, Timothy: ”Globalization and the generic transformation of telenovelas”. Teoksessa Edgerton, Gary R. & Rose, Brian G. (toim.): Thinking Outside the Box: A Contemporary Television Genre Reader, s. 272. The University Press of Kentucky, 2005. ISBN 978-0-8131-2365-3. Google-kirjat (viitattu 19.2.2013). (englanniksi)
  3. a b Lizarzaburu, Javier: How telenovelas conquered the world BBC News. 1.4.2006. BBC. Viitattu 19.2.2013. (englanniksi)
  4. a b c d e Bellos, Alex: Telenovelas: the story so far The Telegraph. 7.1.2007. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 19.2.2013. (englanniksi)
  5. a b c Telenovela The Museum of Broadcast Communications. Viitattu 19.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä televisioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.