Tauriscit
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Mahdollisesti vierasperäisellä nimellä. |
Tauriscit (lat. Taurisci) olivat kansa, joka asutti osaa Balkanista nykyisen Slovenian ja Kroatian alueella Rooman valtakunnan laajentuessa alueelle. Tauriscit puhuivat joko osittain tai kokonaan kelttiläisiä kieliä. Roomalaiset valloittivat heidän asuinalueensa vuosituhannen alkuun mennessä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisissa lähteissä tauriscit mainitaan usein muiden Alppien lähistöjä asuneiden heimojen kanssa. Strabon mainitsee teoksessaan Geografia tauriscien olevan kelttiläinen kansa. Samoin heidät mainitaan Liviuksen ja Plinius vanhemman teoksissa. Vielä 100- ja 200-luvuilla jaa. heidät mainitaan Appianoksen ja Dion Kassioksen teoksissa. Vuosina 170–171 tauriscit mainitaan yhdessä noricien kanssa tapauksessa, jossa noricien hallitsijan veli Cincibulus valitti Rooman senaatille konsuli Gaius Longinuksen joukkojen hävittäneen heidän liittolaistensa, tauriscien, istrien, carnien ja iapodien maita. Valitus tuotti tulosta ja Cincibulus sai korvaukseksi luvan ostaa tuolloin suuressa arvossa pidettyjä venetsialaisia hevosia.[1]
Hieman myöhemmin tauriscit mainitaan jälleen Cornelius Lentuluksen vuosina 146–149 eaa. suorittaman Siscian (nyk. Sisak) valloituksen yhteydessä. Noin vuoden 140 paikkeilla tauriscien alueilta löydettiin kultaa. Suojellakseen hupenevia kultavarojaan tauriscit karkottivat myöhemmin Italian niemimaalta tulleet kullankaivajat. Tämän johdosta roomalaiset suorittivat taurisceja vastaan kostoretken konsuli Sempronius Tuditanuksen johdolla vuonna 129 eaa. Retki kohdistui todennäköisesti myös iapodeja, istrejä ja carneja vastaan. Vuonna 115 Aemilianus Scaurus voitti sodassa carnit ja todennäköisesti myös tauriscit. Vuoden 100 paikkeilla tauriscit ottivat todennäköisesti osaa myös roomalaisten ja kimbrien välisiin yhteenottoihin.[1]
Tauriscit pakotettiin maksamaan veroa roomalaisille näiden rakennettua linnoituksia pohjoiseen Fulfinumiin vuoden 56 eaa. paikkeilla. Myöhemmin tauriscit olivat liitossa boijien kanssa, kunnes nämä hävisivät taistelussa boijien kuningas Critasiroksen johdolla daakialaisten kuningas Burebistaa vastaan vuosien 41 tai 50 eaa. paikkeilla. Vuosina 35–33 eaa. tauriscien itäiset heimot antautuivat tulevan keisari Augustuksen valtaan, kun taas läntiset heimot joutuivat noricien kuninkaan vallan alle. Roomalaiset valloittivat kuitenkin läntistenkin heimojen alueet vuosina 16–15 eaa.[1]
Asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tauriscien asuinaluetta ei määritellä missään historiallisessa lähteessä kovin tarkasti. Nykyinen Vrhnika ja silloinen roomalainen Nauportus mainitaan kuitenkin tärkeinä kauppapaikkoina. Plinius vanhempi mainitsee heidän asuttaneen aluetta mons Claudiuksen länsipuolella. Mons Claudius tarkoitti ehkä nykyistä Moslovacka goraa. Toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla tauriscien asuinalueet sijaitsivat Nauportuksesta Culpajoelle kaakossa ja Dravalaaksosta mons Claudiukselle idässä. Nämä tiedot on koottu tiedoista tauriscien naapuriheimojen alueista.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d John T. Koch: Celtic Culture – A Historical Encyclopedia, s. 1663. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1851094407. (englanniksi)