Tanka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tanka (jap. 短歌) on japaninkielinen sana, joka tarkoittaa lyhyttä runoa tai laulua. Alun perin tanka on ollut waka-ruonouden alalaji, ja wakan muiden muotojen kadottua Heian-kauden lopussa waka on merkinnyt käytännössä tankaa. Itse sana tanka on uudempi termi, jonka japanilainen runoilija Masaoka Shiki on keksinyt 1800-luvulla halutessaan uudistaa Japanin runoutta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanka-runous (waka) syntyi Japanin Heian-aikakauden (v. 7941185) aikana. Alussa tanka oli erityisesti hovinaisten käytössä, mutta pian myös zen-munkit alkoivat käyttää runomittaa.

Tanka-runouden pitkän historian ajan suosituin käyttömuoto oli salaisena viestinä rakastavaisten välillä. Saapuessaan kotiin aamuisin, huviteltuaan koko yön rakastajan kanssa, hyvinkasvatetun henkilön oli tapana kirjoittaa välitön kiitosviesti vieraanvaraisuuden iloista. Pieni runo ilmaisi henkilön tunteita ja se lähetettiin joko erikoispaperirasiassa, kirjoitettuna viuhkaan, tai kiedottuna puunoksaan tai yksittäisen kukan varteen. Viesti lähetettiin rakastajalle henkilökohtaisen sanansaattajan avulla, jolle siitä hyvästä annettiin jotain juotavaa, jotta hän pääsisi mahdollisesti liehittelemään talon henkilökuntaa. Tällä välin viestinsaajan tuli kirjoittaa vastaus viestiin ja antaa se viestinviejälle palautettavaksi isännälleen.

Yleensä vastaanottaja oli jonkinlaisen paineen alaisena – kirjoittaja oli luultavasti ollut joko hereillä tai sitoutunut rasittaviin toimiin koko yön, joten runon kirjoittaminen liittyen jollain tavoin edelliseen viestiin, mikä ilmaisi varovasti toisen tunteet, ja joka kiihotti tarpeeksi lähettäjää vastaamaan uudelleen takaisin, ei ollut helppo tehtävä. Tehtävää vaikeutti se, että sanansaattaja tuli saattaa matkoihinsa viestin kanssa, jota hän ei itse ymmärtäisi täysin, mutta jonka rakastettu ymmärtäisi ja jota hän arvostaisi.

Nainen, joka pystyi selviytymään kirjoitustehtävästä herättyään hyvin ansaitusta unestaan omisti enemmän rakastajia ja näin myös varallisuutta kuin toiset. Näiden viestien kirjoittamisesta tuli pian hyväksyttävä taiteenmuoto. Sitä arvostettiin niin paljon, että alettiin järjestää säännöllisesti tanka-runojen kirjoitus- ja lukemiskilpailuja. Keisarit julistivat runokokoelmien saaneen alkunsa vuoden 700 aikoihin.

Tanka-runoja on säilötty japaniksi enemmän kuin mitään muita runomuotoja maailmassa. Muualla kiinnostus on vasta alkanut lisääntyä.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin kielessä tanka kirjoitetaan usein yhteen suoraan riviin, mutta suomessa ja muissa kielissä jaetaan rivit yleensä viiteen tavukappaleeseen muotoon 5-7-5-7-7 onjia eli tavua. Yleensä yksi rivi sisältää yhden kuvan tai idean; toisin kuin suomalaisessa runoudessa, tanka-runoudessa ei pyritä "kietomaan" rivejä yhteen, tosin parhaassa tankassa viisi riviä sulautuvat saumattomasti yhteen ajatukseen. Muuten tankan kirjoittamiseen ei ole virallisesti mitään tarkkoja sääntöjä. Tanka muistuttaa hyvin paljon haikua.

Perinteisesti tanka jakautuu kahteen lauseeseen – joko 3/2 (Tämä muoto on mitä ilmeisimmin maailmalla käytetyin. Myöhemmin ensimmäisestä osasta, jota nimitetään hokkuksi, kehkeytyi uusi runomuoto nimeltään haiku):

Kiven potkintaa
kun kävelen kapakkaan
nuhjuista tietä.
Kiven heittelyä kun
istun miettimään häntä.

tai 2/3:

Ruohonkorsissa
vihmoo jäähtynyt tuuli.
Minullakin on
nenänpää jäässä, mutta
kaikki vielä vehreää.

Kolmas tapa on kirjoittaa tanka yhteen, siten että kolmannella rivillä on välähdysmäinen kohta:

Varisherralla
niin kosteat höyhenet
että tuskinpa
tänään jaksaa lennellä
hopeaisten perässä!

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanka-runot ovat usein valittavia. Tankaa käytettiin alun perin ilmaisemaan tunteita, erityisesti ystävien ja rakastavaisten erossa olemisen tuskaa. Perinteisessä tanka-runossa tunteet yleensä kuvattiin kaipauksina. Kaivattiin joko parempia aikoja tai uskollisempia rakastavaisia.

Tankarunoilijoita ja kokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomas Anhava
Kuuntele vieras
Oikukas Tuuli
Täällä kaukana
Kevään kukat, syksyn kuu: Kootut tankarunot 1960–1982. Valikoinut ja suomentanut Tuomas Anhava. Otava, 2000. ISBN 951-1-16652-2.
  • Arto Lappi
Ei perhonen siivistään tiedä
Kukko puussa
Oravan portaat
Kevätsateiden aika
  • Ryōkan – Suuri hupsu
  • Ikkyū – Riehaantunut pilvi
  • Mikko Setälä
TJ 0 - muistelmia miljoonista
  • Sauli Salomaa
Kuun unelmissa aurinko

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haikueditori – editori, joka auttaa haikun ja tankan tavumittojen kanssa.