Tähtirikko
| Tähtirikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Silmälläpidettävä |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
| Alaheimo: | Heucheroideae[1] |
| Suku: | Vanarikot Micranthes |
| Laji: | stellaris |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Tähtirikko (Micranthes stellaris) on vuoristoissa ja arktisilla alueilla esiintyvä valkokukkainen rikkokasvi.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monivuotisen tähtirikon vana kasvaa 5–12 senttimetriä korkeaksi. Juurakko on haarainen ja siitä nousee useita lehtiruusukkeita. Ruusukelehdet ovat vastapuikeita, kärjestä hampaisia ja päältä karvaisia. Kukinto on harsu huiskilo, jossa alemmat kukat ulottuvat keskikukkaa ylemmäksi. Kaksineuvoisten kukkien verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiönliuskat ovat alaspäisiä. Teriö on kaksi- tai kolme kertaa verhiön pituinen, väriltään valkoinen ja punapilkullinen. Heteitä on kymmenen kappaletta. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen. Emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Suomessa tähtirikko kukkii heinä-elokuussa. Kukinnan jälkeen kypsyy kaksiosainen, monisiemeninen kota.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtirikkoa kasvaa Fennoskandian vuoristo- ja tunturialueilla Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Kuolan niemimaalla, Skotlannissa, Walesissa, Irlannissa, Färsaarilla, Islannissa, Grönlannissa ja Koillis-Kanadassa. Lajin yhtä alalajia kasvaa paikoitellen myös Romaniassa, Pohjois-Balkanilla, Alpeilla, Keski-Ranskassa, Pyreneillä ja Espanjassa.[4] Suomessa tähtirikko on pohjoisimman Lapin kasvi. Sitä kasvaa pääasiassa Enontekiön ja Utsjoen tuntureilla. Lajia on löydetty myös Muoniosta.[5]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtirikko kasvaa tunturipurojen märillä sorarannoilla ja sammalikoissa, lumenviipymäpaikoilla, lähdehetteiköissä ja kosteilla kallionhyllyillä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. 4. uudistettu paino. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Saxifragaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Micranthes stellaris (L.) Galasso, Banfi & Soldano Plants of the World Online. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 226–227.
- ↑ Stjärnbräcka (Saxifraga stellaris L.) Den virtuella floran, Naturhistoriska riksmuseet. 8.8.2008. Viitattu 17.10.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Tähtirikon (Micranthes stellaris) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.12.2017.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 227.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tähtirikko (Micranthes stellaris) Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 17.10.2019.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Micranthes stellaris – tähtirikko
- Suomen Lajitietokeskus: Tähtirikko – Micranthes stellaris Laji.fi. Viitattu 17.10.2019.
- Saxifraga stellaris – Starry Saxifrage First Nature. Viitattu 17.10.2019. (englanniksi)
|