Susisoturidiplomatia
Susisoturidiplomatia (yksink.: 战狼外交; perint.: 戰狼外交; pinyin: zhànláng wàijiāo) on nimitys Kiinan harjoittamalle ulkopolitiikalle, jossa keskeisessä asemassa on aggressiivinen uho, johon ryhtyvät niin kiinalaiset aktivistit kuin myös valtionjohtokin.[1][2] Susisoturidiplomatiaa on pidetty vastakohtana pandadiplomatialle.[3]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimitys susisoturi on peräisin kiinalaisesta toimintaelokuvasta Wolf Warrior ja sen jatko-osasta.[4][5]
Susisoturidiplomatiassa kiinalaiset diplomaatit käyttävät aggressiivista ja hyökkäävää kieltä puolustaessaan Kiinan kantaa niin sisä- kuin ulkopoliittisissakin kysymyksissä. Tällainen kielenkäyttö ei perinteisesti ole kuulunut kansainväliseen diplomatiaan. Osasyynä tällaiseen muutokseen on pidetty Donald Trumpin poliitikoille epätyypillinen kielenkäyttö, josta Kiina on ottanut oppia.[1]
Käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Susisoturidiplomatiaa ovat hyödyntäneet Xi Jinpingin lisäksi myös Kiinan ulkoministeriön tiedottajat kuten Zhao Lijian, Hua Chunying ja Wang Wenbin, eri medioiden toimittajat kuten Hu Xijin (Global Times) sekä suurlähettiläät kuten Liu Xiaoming (Kiinan suurlähettiläs Isossa-Britanniassa).[6]
Loppuvuodesta 2019 Kiinan suurlähettiläs Ruotsissa, Gui Congyou, uhkaili Svenska PEN:n haastattelussa Ruotsin ja Kiinan suhteiden huonontuvan, mikäli Svenska PEN ei peruisi myöntämäänsä kirjallisuuspalkintoa kiinalaissyntyiselle toisinajattelijalle, Gui Minhaille, ja mikäli Ruotsin hallituksen edustajat osallistuisivat palkintojenjakoseremoniaan.[7] Myöhemmin Kiinan suurlähetystö alkoi uhkailla Expressenille työskentelevää toimittajaa ”seuraamuksilla”, mikäli tämä ei muuta sävyään Kiinaa käsittelevissä jutuissa. Osa Ruotsin valtiopäivien puolueista ilmoitti haluavansa karkottaa suurlähettiläs Guin, joka erosi virastaan syyskuussa 2021.[8]
Marraskuussa 2020 Zhao Lijian julkaisi Twitter-tilillään digitaalisesti luodun kuvan, jossa australialainen sotilas uhkaa veitsellä afgaanilasta. Kuvan luojaksi paljastui kiinalainen taiteilija Fu Yu, joka on kuvaillut itseään nimenomaan susisoturina.[9] Australian pääministeri Scott Morrison vaati Kiinalta virallista anteeksipyyntöä, mutta Kiina kieltäytyi.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Yhdysvallat vaatii myös Suomea voimakkaammin Kiinaa vastaan – Tutkija kertoo, että yliopistoakin on varoiteltu Yle Uutiset. 5.7.2020. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Tanninen, Hannamiina: Kiina ryhtyi ”susisoturiksi” – Tästä ilmiössä on kyse, ja se vaikuttaa potentiaalisesti meihin kaikkiin Uusi Suomi. 15.7.2020. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan Helsingin Sanomat. 25.10.2020. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ China's Civilian Army: The Making of Wolf Warrior Diplomacy 2021. Stanford University. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Howls of wolf warriors drown out any dialogue for Sino-US diplomatic reset Taiwan News. 14.9.2021. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ China is embracing a new brand of wolf warrior diplomacy CNN. 29.5.2020. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ China envoy threatens Sweden over award to detained writer Gui Minhai Reuters. 15.11.2019. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Schau, Oscar: Uppgifter: Kinas Sverigeambassadör avgår SVT Nyheter. 23.9.2021. Viitattu 7.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Australia demands China apology for ‘repugnant’ Afghan tweet Hindustan Times. 30.11.2020. Viitattu 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Hurst, Daniel & Davidson, Helen: China rejects Australian PM's call to apologise for 'repugnant' tweet the Guardian. 30.11.2020. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)