Suomen peura (kirja)
Suomen peura | |
---|---|
Kirjailija | Martti Montonen |
Kuvittaja | Martti Montonen, kuva-arkistot |
Kansitaiteilija | Urpo Huhtanen |
Kieli | suomi |
Genre | Suomen luonto, kuvakirjat, eläinkirjat |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1974 |
Sivumäärä | 118 |
ISBN | 951-0-06261-8 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Suomen peura on Martti Montosen vuonna 1974 ilmestynyt tieto- ja kuvateos peurasta ja varsinkin metsäpeurasta eli suomenpeurasta. Teoksen julkaisi WSOY, sen taitto ja typografia ovat Urpo Huhtasen käsialaa.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja tarkastelee peuran ja metsäpeuran historiaa, levinneisyyttä, elinolosuhteita ja ominaisuuksia, mutta myös muita peuraan liittyviä ilmiöitä kuten sanastoa, varsin laaja-alaisesti. Siinä on runsas mustavalkokuvitus ja karttoja, jotka esittävät metsäpeuran levinneisyyttä Euroopassa, peura-nimiä Suomen rautakauden asutuksen piirissä, peura-, hirvas- ja teva(na)-aiheisia nimiä, Lapin perua olevaa peuranimistöä sekä metsäpeurojen vasomishavaintoja Kuhmossa. Erillisessä karttaliitteessä on kuvattu peura- ja petra-nimien levinneisyyttä koko Fennoskandiassa. Useissa kuvissa on tekijän laatimat kuvatekstit, jotka enimmäkseen havainnollistavat kuvanottopaikkaa tai -tilannetta mutta sisältävät myös tekstiä täydentäviä muita tietoja.[1]
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksen luvut ovat seuraavat:[1]
- Kunteushärkä ja peurahirvas: tekijän taustoitus ja saatesanat teokselleen
- Jääkautisia peuroja ja kivikautisia hirviä: katsaus vanhimpiin peuroja koskeviin tietoihin jääkausilta ja kivikaudelta, kuten Zalavrugan kalliopiirros Uikujoen kalliopiirrosalueella
- Peura-aavalta peuravuorelle: metsäpeuran ja peura-aiheisten sanojen levinneisyyden tarkastelu Suomen näkökulmasta
- Lounais-Suomen peurakausi: metsäpeuran ja peura-aiheisten nimien levinneisyys varsinkin Lounais-Suomen vanhan asutuksen piirissä
- Hirvas, tarvas ja tevana: peura-aiheista nimistöhistoriaa rautakaudelle saakka
- "Peuroja oli täellä mahottomasti silloin!": peurojen ja porojen nimistö- ja levinneisyyshistoriaa etenkin saamelaisten kannalta katsottuna
- "Kaitui peura pois": metsäpeurojen levinneisyydestä aina 1800- ja 1900-luvulle asti
- Sapsosta simasen pedran: peura-aiheisista sanonnoista ja niiden merkityksistä
- Peura ja tuuli: peuran reagoimisesta tuuleen ja tuulen hyödyntämisestä, mukaan lukien kirjoittajana omat havainnot
- Petran poikimasijoilta ja kesälaitumilta: metsäpeuran vasomisesta ja vaeltamisesta, mukaan lukien kirjoittajan omat havainnot
- Rangifer tarandus fennicus: peuran alalajin metsäpeuran ominaisuuksista
- Hirvas hököttää: metsäpeurauroksista, mukaan lukien kirjoittajan omat havainnot
- Talvipeuroja: metsäpeuran talvehtimisesta, mukaan lukien kirjoittajan omat havainnot
- "Se on kovaa hiihtoa, kun peuraa hiihetään": peurojen pyynnistä hiihtämällä
- Kallisarvoinen kokonaisuus: pohdinta metsäpeuran tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa.
Lisäksi teoksessa on lähdeviitteiden luettelo, kirjallisuuslista, "Sanoja ja asioita" eli termien selityksiä viittauksineen kirjan tekstiin ja kuviin, sisällysluettelo sekä liitekartta peura-aiheisten nimien levinneisyydestä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Martti Montonen: Suomen peura. Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06261-8.