Suomen Kameraseurojen Liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Kameraseurojen Liitto ry
Perustettu 1932
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 72 (1.1.2022)
Puheenjohtaja Jukka Kosonen
Hallitus Reino Havumäki, Jaana Ahola, Matti J. Niemi, Petteri Mussalo, Eero Kukkonen, Pekka Salminen, Raimo Korpela, Anu Vihavainen
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Kameraseurojen Liitto ry (SKsL) on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto, jonka jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva valokuvausyhdistys. Sen tarkoituksena on toimia valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä toimia edunvalvojana ja edustaa jäsenjärjestöjä näitä yhteisesti koskevissa asioissa.

Kotimaan toimintaansa liitto toteuttaa myös edustajiensa välityksellä Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitossa Finnfotossa, Suomen valokuvataiteen museossa ja valtion valokuvataidetoimikunnassa. Liitto oli perustamassa valokuvataidemuseota ja Finnfotoa. Liitto järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä eri puolilla Suomea.

Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n (Fédération internationale de l'art photographique) kautta. SKsL on ollut jäsen sen perustamisesta, eli vuodesta 1950 lähtien, ja kaikki sen jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä. He voivat seuransa ja liiton kautta osallistua sen toimintaan ympäri maailman.

Vuonna 2018 liittoon kuului noin 100 seuraa, joissa on yhteensä noin 5000 jäsentä.

Liiton perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa useita kameraseuroja, ainakin Turussa, Tampereella, Vaasassa, Porvoossa, Kotkassa ja Helsingissä. Ne olivat pääasiassa ruotsinkielisiä, mutta vähitellen myös suomenkielisiä seuroja syntyi eri puolille Suomea.

Viipurissa toiminut Karjalan kameraseura lähetti 11 kameraseuralle kutsun saapua 12. marraskuuta 1932 Lahden seurahuoneelle perustamaan valtakunnallista keskusliittoa. Kutsua noudatti viisi seuraa, kutsujan lisäksi helsinkiläinen Kameraseura, Turun kamerat, Kuopion museoseurojen valokuvauskerho ja Lahden kamerakerho. Muutkin kutsutut seurat ilmoittivat kannattavansa liiton perustamista, joten kokous päätti perustamisesta ja hyväksyi liitolla Karjalan kameraseuran valmistelemat säännöt.

Liiton toimintakeskus toimi aluksi Viipurissa, mutta siirtyi sitten Turun kautta Helsinkiin, jossa se pysyikin käytännössä 1970-luvulle saakka. Sotavuosina 1940–1942 liiton toiminta oli käytännössä katsoen pysähtynyt, mutta muita häiriöitä sen toiminnassa ei ole ilmennyt.

Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton vuosittaiset vuosi- ja teemanäyttelyt ovat merkittäviä tapahtumia, jotka keräävät koko maan valokuvausharrastajat kulloisellekin paikkakunnalle. Vuoden 2014 teemanäyttely "Kivi" järjestettiin Ylämaalla.
Liiton sääntömääräiset kokoukset järjestetään vuosi- ja teemanäyttelyiden yhteydessä. Kuvassa syyskokouksen 2014 osanottajia Ylämaalla.
SKsL:n kesäkurssi järjestettiin Joutsenon taidekesän yhteydessä 2012–2015. Kuvassa vuoden 2013 osanottajia.

Suomen kameraseurojen liiton näkyvintä toimintaa kotimaassa ovat erilaiset koulutustilaisuudet ja näyttelyt. Liiton omia näyttelyitä järjestetään kahdesti vuodessa eri jäsenseurojen toimiessa vastuullisina järjestäjinä. Keväisin järjestettävä vuosinäyttely (entinen vuosikilpailu) on aiheeltaan vapaa, ja syksyiselle teemanäyttelylle (vuodesta 1974 lähtien) valitaan aihe järjestävän seuran aloitteesta. Näiden näyttelyiden yhteydessä pidetään myös liiton omat sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.[1]

Jo 1970-luvulta lähtien järjestettyä jokavuotista kesäkurssia voidaan pitää SKsL:n tärkeimpänä koulutustapahtumana. Sen lisäksi liitto kouluttaa itse, ja myöntää koulutustukea ns. aluekursseille.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[3] - - - 3 500 € 4 000 € 4 000 € 4 000 €

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A. Hyrkkö, Viipuri, 1932–1933
  • Totti Sora, Turku, 1934
  • Aarne Pietinen, Helsinki, 1935–1946
  • Santeri Levas, Helsinki, 1947–1953
  • Trond Hedström, Helsinki, 1954–1958
  • Nils Snellman (vpj), Tampere, 1958
  • Hilja Raviniemi, Helsinki, 1959–1960
  • P. K. Jaskari, Helsinki, 1961–1967
  • Mikko Karjanoja, Espoo, 1968–1969
  • Bert Carpelan, Helsinki, 1970–1971
  • Ari Yrjänä, Toijala, 1972–1976
  • Pauli Kokko, Turku, 1977
  • Timo Haavisto, Hyvinkää, 1978
  • Eino Perälahti, Hyvinkää, 1979–1982
  • Marko Moisio, Lohja, 1983
  • Reino Savén, Kajaani, 1984–1985
  • Leena Ikkala, Helsinki, 1986–1987
  • Kari Tolonen, Lempäälä, 1988–1992
  • Pertti Pitkänen, Helsinki, 1993–1995
  • Maria Hakokorpi-Jumppanen, Helsinki, 1996–1999
  • Jorma Kytölä, Valkeakoski, 2000–2001
  • Erik Lauraeus, Helsinki, 2002
  • Markku Huhta, Pusula, 2003–2004
  • Tatu Kosonen, Ylämaa, 2005–2009
  • Reino Havumäki, Nurmijärvi, 2010–2014
  • Tapio Karjalainen, Vihti 2015–2017
  • Jukka Kosonen, Lappeenranta 2018–

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttelyluettelo 2016
  2. Klik-lehti 3-4/2004
  3. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]