Sumakkikasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sumakkikasvit
Mastiksipistaasi (Pistacia lentiscus)
Mastiksipistaasi (Pistacia lentiscus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina eli Angiospermae
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida eli Dicotyledoneae (parafyleettinen)
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Sapindales
Heimo: Sumakkikasvit, Anacardiaceae
R. Br.
Synonyymit
  • Blepharocaryaceae Airy Shaw
  • Comocladiaceae Martynov
  • Julianaceae Hemsley
  • Lentiscaceae Horaninow
  • Pistaciaceae Martinov
  • Podoaceae Franchet
  • Rhoaceae Sadler
  • Schinaceae Rafinesque
  • Spondiadaceae Martynov
  • Vernicaceae Schultz-Schultestein
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sumakkikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sumakkikasvit Commonsissa

Sumakkikasvit (Anacardiaceae) on kukkakasvien heimo, johon kuuluvat esimerkiksi mango, mantelipistaasi ja munuaispuu eli cashew-pähkinä. Useimmat heimon noin 80 suvusta kasvavat trooppisessa tai subtrooppisessa ilmastossa. Kaikki lajit ovat puuvartisia, yleensä puita tai pensaita, joskus köynnöksiä. Niillä on nahkeapintaiset lehdet. Kussakin hedelmässä on vain yksi, yleensä varsin isokokoinen siemen.[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumakkikasvit ovat puita tai pensaita, joilla on mustaa tai mustuvaa tuoksultaan pihkamaista nestettä. Puusolukossa on oksalaattikiteitä, ja puuaines on usein fluoresoivaa. Lehdet ovat parilehdykkäisiä, usein pääteparisia; lehdykät ovat vastakkain tai vuorottain ja toisinaan hammaslaitaiset; ruodin tyvi on usein turvonnut. Kasvit ovat kukiltaan ja kukinnoiltaan vaihtelevia. Kukat ovat pieniä, 3-7-lukuisia ja aikaisemisiä, protogyynisiä, tavallisesti mesiäisellisiä. Joskus kukassa on heteitä kannatteleva androfori tai emiötä kannatteleva gynofori. Vartalot ovat enemmän tai vähemmän erillisiä ja sijaitsevat sikiäimen päässä tai tyvellä. Luotti on tavallisesti pallomainen tai joskus liuskainen. Kussakin emilehdessä on yksi enemmän tai vähemmän suora siemenaihe, jossa on usein pitkä varsi, funikulus. Hedelmä on usein vaihtelevassa määrässä litistynyt ja yksisiemeninen luumarja. Siemenessä on öljyinen ja toisinaan myös tärkkelyspitoinen endospermi ja usein käyrä alkio. [2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumakkikasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja, eräät lajit kasvavat lauhkeassa vyöhykkeessä.[3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumakkikasvien 80 sukuun kuuluu 873 lajia, jotka jaetaan toistaiseksi kahteen alaheimoon. Spondioideae-alaheimossa on 20 sukua ja 138 lajia tropiikissa; suurin suku on 40-lajinen Lannea. Toinen alaheimo, Anacardioideae, käsittää 60 sukua ja 735 lajia, joita kasvaa enimmäkseen trooppisessa, mutta myös lauhkeassa vyöhykkeessä. Runsaslajisimmat suvut ovat Searsia (120 lajia), Semecarpus (72 lajia), mangopuut eli mangot (Mangifera, 68 lajia) ja Ozoroa (noin 40 lajia). Heimon lähin sukulainen on tohtorinpuukasvien heimo (Burseraceae). [4]

Sukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja on yhteensä 81 AGP-luokittelun mukaan,[5] seuraavilla suvuilla tai niiden lajeilla on suomenkielinen nimi.[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Watson, L., and Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
  2. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  3. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  4. Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015
  5. Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website Viitattu 3.7.2012. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i j k ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet)
  7. a b c Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. (suomenkieliset nimet). Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.