Suku ja laji

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee filosofista luokittelua. Biologisista käsitteistä, katso suku ja laji.

Suku (lat. genus, mon. genera) ja laji (species, mon. species) ovat Aristoteleelta peräisin olevia ontologisia luokitteluja. Ne olivat keskeisellä sijalla skolastisessa logiikassa, ja ne ovat vaikuttaneet myöhempään tieteelliseen luokitteluun.

Aristoteleen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteleen luokittelujärjestelmässä yksilö tai laji määritellään antamalla sen suku sekä sille välttämättä kuuluva erottava tekijä, joka erottaa sen kaikista muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. Lisäksi lajilla voi olla ominaispiirteitä, jotka ovat tyypillisiä vain sille, mutta jotka eivät ole välttämättömiä, joten ne eivät kuitenkaan toimi erottavana tekijänä.

Aristoteleen viisi predikaabelia, eli viisi suhdetta, joissa predikaatti voi olla subjektiinsa, olivat näin:[1]

  1. Määritelmä (kr. ὅρος, horos; ὅρισμος, horismos) - Aristoteleen mukaan kuvaus siitä, mitä on olla jokin (logos ho to ti ēn einai sēmainei); toisin sanoen kuvaus olion olemuksesta. Näin määritelmä koski vain jotain sellaista, millä oli olemus. Näitä olivat ennemmin lajit (εἶδος, eîdos) kuin yksilöoliot.[2]
  2. Suku (kr. γένος, génos)
  3. Ero (kr. διαφορά, diaforá)
  4. Ominaisuus (kr. ἴδιον, ídion)
  5. Aksidenssi (kr. συμβεβεκός, symbebekós)

Aristoteleen mukaan suku ”sanotaan” lajista (eli predikoidaan lajille: laji kuuluu johonkin sukuun), ja sekä suku että laji ”sanotaan” yksilöstä (yksilöt kuuluvat johonkin lajiin ja sukuun).[3]

Skolastinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skolastinen ajattelu omaksui Aristoteleen käyttämän järjestelmän, mutta korvasi määritelmän lajilla. Tämä oli peräisin Boethiuksen tekemästä Isagogen käännöksestä.

Skolastisessa logiikassa luokitteluun liittyivät näin seuraavat viisi käsitettä (quinque voces, ”viisi sanaa”):[4][5]

  1. Suku (lat. genus) – luokka joka käsittää useita rinnastettuja luokkia, lajeja; esimerkiksi eläin.
  2. Laji (lat. species) – laji, joka eroaa differentia specifican perusteella suvun muista lajeista; esimerkiksi ihminen.
  3. Ero (lat. differentia (specifica)) – ne ominaisuudet jotka erottavat sukuun kuuluvan lajin toisista samaan sukuun kuuluvista lajeista.
  4. Ominaispiirre (lat. proprium) – ne ominaisuudet jotka tosiasiallisesti kuuluvat tietyn luokan jäsenille, mutta eivät millekään muille oliolle: yhteisiä mutta eivät välttämättömiä; esimerkiksi ihmisellä nauru.
  5. Aksidenssi (lat. accidens) – satunnainen ominaisuus, joskus tiettyyn lajiin kuuluvilla oliolla ja joskus taas ei; esimerkiksi istuminen ja seisominen.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisen tieteellisen luokittelun terminologia on osittain peräisin Aristoteleen luokittelusta. Tieteellisen luokittelun yleisimmin käytettyjä taksonomisia tasoja ovat kunta, pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku ja laji.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aristoteles: Topiikka I.4 101b17-25.
  2. Smith, Robin: Aristotle's Logic The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 22.12.2008.
  3. Cohen, S. Marc: Aristotle's Metaphysics The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 22.12.2008.
  4. Porfyrios: Isagoge
  5. Porphyrius: Isagoge