Ivano-Frankivsk
Sivulta puuttuu | Ivano-Frankivsk | ||
|---|---|---|
 |
 |
|
| Vaakuna | Kaupungin sijainti | |
| Perustiedot | ||
| Maa: | Ukraina | |
| Alue (oblast): | Ivano-Frankivsk | |
| Piiri (raijon): | Ivano-Frankivskin kaupunki | |
| Sijainti: | 48° 55' p. l. / 24° 42' i. p. |
|
| Korkeus: | 249 m merenpinnasta | |
| Pinta-ala: | km² | |
| Väkiluku: | 204.200 (2001) | |
| Postinumerot: | 76000-76490 | |
| Suuntanumero: | + 380 (0) 342 | |
| Ivano-Frankivskin viralliset verkkosivut (ukrainaksi) | ||
| Valokuvagalleria | ||
Ivano-Frankivsk (ukr. Івано-Франківськ, vuoteen 1962 Stanyslaviv, Станиславів, puol. Stanisławów) on kaupunki Halytšissa länsi-Ukrainassa. Se on samalla hallinnollisen alueensa, Ivano-Frankivskin alueen, pääkaupunki.
Ivano-Frankivsk sai vuonna 1662 Magdeburgin kaupunginoikeudet. Kaupunki oli tuolloin nimeltään Stanisławów, ja se oli ollut osa Puolaa jo 1300-luvulta lähtien.
Kulttuurinsa vuoksi kaupunkia alettiin kutsua myös pikku-Lviviksi, joka on seudun tärkein kulttuurikeskus.
Kaupunki joutui Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 Itävallalle (vuodesta 1867 Itävalta-Unkari), jolloin Puolasta lohkottu alue järjestettiin Galitsian ja Lodomerian kuningaskunnaksi, jonka pääkaupunki oli Lviv (Lemberg). Stanislavivilaiset osallistuivat myös Euroopan hullun vuoden kapinaan 1848 Itävaltaa vastaan. Kaupunkiin järjestettiin riippumaton neuvosto, oma järjestyskaarti ja lehti alkoi ilmestyä.
1800-luvulla kaupungin asukkaista noin puolet oli puolalaisia ja vajaa puolet juutalaisia. Loput olivat ukrainalaisia, armenialaisia ja saksalaisia. Kaupunki oli tärkeä armenialaisen kulttuurin keskus, ja siellä oli myös armenialainen kirkko.
Vuonna 1918 kaupunki lähiseutuinee kuului lyhyen aikaa vasta perustettuun Länsi-Ukrainan kansantasavaltaan, jonka pääkaupunkina Stanivlaviv toimi 2.1.–26.5.1919. Riian rauhansopimuksessa 1921 kaupunki jäi kuitenkin uudelleen itsenäistyneelle Puolalle.
Neuvostoliitto valtasi kaupungin syyskuussa 1939 osana aloittamaansa Itä-Puolan interventiota 17.9.1939 samaan aikaan kuin natsi-Saksa valtasi Puolan länsiosat.
Kesäkuusta 1941 lokakuun alkuun 1944 kaupunki alueineen kuului Saksan Ukrainan-kuvernementtiin. Saksalaiset toteuttivat miehitysaikanaan juutalaisten kansanmurhan. Sen yhteydessä myös Stanisławówin noin 30 000 hengen juutalaisväestö surmattiin. Kaupungissa toimi myös getto.
Toisen maailmansodan jälkeisissä rajajärjestelyissä Puolat itäiset alueet liitettiin Neuvostoliittoon. Entinen Itä-Galitsia ja sen mukana myös Stanisławów liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Kaupunki sai vuonna 1962 uuden nimen runoilijan ja kirjailija Ivan Frankon mukaan.
Ivano-Frankivsk on viime vuosikymmenet ollut erittäin ukrainalaismielinen ja länsisuuntautunut. Suurella ääntenenemmistöllä kannatettiin 1991 Ukrainan itsenäisyyttä Neuvostoliitosta. Myös presidentinvaaleissa kannatettiin voimakkaasti länsisuuntautunutta ja vaalit toisen kierroksen uusinnassa voittanutta ehdokasta.
Päähallintopaikka: Ivano-Frankivsk
Piirit ja kaupunkipiirit:
Bohorodtšany | Boleh'iv | Dolyna | Halytš | Horodenka | Ivano-Frankivsk | Jaremtše | Kaluš | Kaluš | Kolomyja | Kolomyja | Kosiv | Nadvirna | Rohatyn | Rožnjativ | Snjatin | Tlumatš | Tysmenitsja | Verh'ovyna
Merkittäviä kaupunkeja:
Burštyn | Dolyna | Halytš | Horodenka| Kosiv | Nadvirna | Rohatyn | Snjatyn | Tlumatš | Tysmenitsja
