Sotilasmusiikki

Säkkipillisti johtaa etemistä operaatio 'Epsom':n aikana 1944.

Sotilasmusiikki tarkoittaa musiikin osa-aluetta, jota soitetaan sotilaallisissa tarkoituksissa. Musiikkia on käytetty vuosisatoja. Sillä on pyritty sekä pelottamaan vastustajaa että parantamaan omien joukkojen toimintaa.

Kehitys ja alkuperä

Joseph Jordania esitti, että ihmismusiikin alkuperäinen tarkoitus (äänekäs, rytminen laulun yhdistettynä tömistykseen ja rummutukseen erinäisillä esineillä) oli aikaansaada erityinen muunnettu tajunnantila, taistelutranssi, jossa aikaiset hominidit ja ihmiset unohtivat yksilön ja toimivat kollektiivisen identiteetin mukaisesti.

Tässä tilasse pelolla ja kivulla oli vähäisempi merkitys. Lisäksi he olivat uskonnollisesti omistautuneet ryhmän edulle, jopa siinämäärin, että itsensä uhraaminen ei ollut mahdottomuus. Yksittäiset sotilaat saattavat kuunnella äänekästä musiikkia ennen taisteluoperaatiota valmistaakseen itseään tulevaan toimintaan.

Tyypit

Marssimusiikki

Pääartikkeli: Marssi (musiikki)

Marssimusiikin ajatus on lainattu Ottomaanien valtakunnalta 1500 luvulla. Ottomaanien uskotaan ottaneen käyttöön ensimmäiset sotilas­soitto­kunnat 1200 luvulla. Janissaarien soittokunnat, 'mehter':t, lienevät olleet ensimmäisiä sotilassoittokuntia. Musiikille luonteenomaisia merkkejä olivat yhdistelmät vaskirumpujen, torvien (boru), kellojen, triangelien ja lautasten (zil) ja muiden perinteikkäiden soittimien kesken. Ottomaanien marssimusiikilla katsotaan olleen vaikutus Euroopan klassisen musiikin säveltäjiin, kuten Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven.

Marssilaulut

Marssilaulut ovat tyypillisesti patrioottisia ja joskus nostalgisia lauluja, joita lauletaan marsseilla. Poikkeuksetta laulut ovat rytmikkäitä marssin tahtiin sopivia sävellyksiä. Yhdys­valtain sisällis­sodasta tunnettuja marsseja ovat muun muassa: Marching Song of the First Arkansas ja John Brown's Body. P'tit quinquin oli suosittu Saksan–Ranskansodan aikana 1870. Tunnettuja Suomalaisia marsseja ovat Porilaisten marssi, Jääkärimarssi ja Hakkapeliittojen marssi.

Merkkisignaalit

Merkkisignaalit ovat lyhyitä sävelmiä, joilla viestitään joko ennakolta suunnitellusta toiminnasta tai ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta sotilastukikohdassa, taistelukentällä tai laivassa. Esimerkiksi klassinen ratsu­väen hyökkäyskomennus.

Fanfaarit

Fanfaarit koostuvat ennalta harjoitelluista rytmisistä yhteissoitoista, joilla pyritään seremonioissa kunnioittamaan arvostettua henkilöä.

Soittimet

Rumpu

Kannettava rumpu on käyttökelpoinen tahdittamaan marssia. Kiinalaiset joukot käyttivät tàigu-rumpuja motivoimaan, tahdittamaan joukkojaan ja merkinantoon. Esimerkiksi sodassa Qi:n ja Lu:n välillä 684 eaa. rummuilla oli merkitys sotilaiden moraaliin, joka muutti merkittävän taistelun tuloksen.

Trumpetti

Aikaisimmat trumpetit olivat tarkoitettu yksinomaan sotilaskäyttöön, ja torvet jatkavat tätä perinnettä.

Säkkipilli

Kirjallisia lähteitä säkkipillien käytöstä on vuodelta 1396 'North Inch of Perth':n taistelusta. Vaikka säkkipilli luultavimminkin olikin alunperin keksitty rauhanomaisen musiikin esittämistä varten, sotilaalliset versiot eivät olleet mahdottomuus. Myös irlantilaiset sovelsivat säkkipillejä jo vuonna 1586.

Katso myös

• Musiikki
• Marssi
• Sotilassoittokunta

Kirjallisuutta

• Mark A. Snell and Bruce C. Kelley, editors, Bugle Resounding: Music and Musicians of the Civil War era, National Conference on Music of the Civil War Era, 2004.
• Lee Andresen, Battle Notes: Music of the Vietnam War, Savage Press, 2003.