Soitsjärv
| Soitsjärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Tartumaa |
| Kunnat | Tarton kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Amme jõen valuma-alue |
| Tulouoma | Ulpesoo peakraavi |
| Lasku-uoma | Elistvere peakraavi |
| Järvinumero | VEE2065200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 53 m |
| Pituus | 4,09 km[1] |
| Rantaviiva | 9,942 km |
| Pinta-ala | 158,2 ha[1] |
| Keskisyvyys | 1,2 m |
| Suurin syvyys | 8 m |
| Valuma-alue | 15,2 km² |
 Soitsjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Soitsjärv [2] on Virossa Tartumaalla Tarton kunnassa sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 189 hehtaaria ja se on 4,1 kilometriä pitkä ja 950 metriä leveä. Sen luoteispäähän laskee Ulpesoo kraavi ja kaakkoispäähän muun muassa Lavasoolta kuivatusvesiä tuova johto-oja. Laskuoja lähteen järven koillisrannasta järven keskivaiheelta itää ja oja yhtyy 450 metrin päästä Elistveren kraaviin, joka vuorostaan yhtyy Elistveren järveen laskevaan Nova ojaan. Järven valuma-alueen laajuus on 15,2 neliökilometriä.[2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,2 metriä ja suurin syvyys 8 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0023 kuutiokilometriä eli 2,3 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 9,9 kilometriä ja rannat ovat enimmäkseen kosteikkoa tai hienikkoa. Järven ympäristössä on peltomaata, joiden kuivatusojien vedet johdetaan järveen. Maaseudun asutus sijaitsee peltojen keskellä ja lähimmät talot ovat 400 metrin päässä rannasta.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti kasvillisuudeltaan rehevöityneeksi (vir. makrofüüdijärv tai suurtaimerikas järv, MF), jolloin sekä pohja- ja rantakasvillisuus että kelluvalehtinen kasvillisuus kukoistaa. Tällaiset järvet ovat yleensä myös matalia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Soitsjärv (vee2065200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!