Sluggish cognitive tempo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sluggish cognitive tempo (SCT) on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä täysin erillinen tarkkavaisuushäiriö. Se on tunnistettu erilliseksi oireistokseen 1980-luvulta lähtien. Se on kuitenkin vahvasti yhteydessä ADHD:n, erityisesti ADHD-I alatyyppiin. ADHD ja SCT voivat myös esiintyä samanaikaisesti. Ensimmäinen maininta SCT:stä/ADHD-I:stä on vuodelta 1775. Liitännäisoireena esiintyy huomattavasti vähemmän ODD:ta (engl. Oppositional defiant disorder) ja käytöshäiriöitä kuin ADHD:ssa. Ahdistusta ja mahdollisesti myös masennusta esiintyy runsaammin.[1] SCT:n esiintyvyys väestössä on 1–1,5 %.[2]

Amerikkalainen DSM tai Eurooppalainen ICD diagnoosijärjestelmät eivät toistaiseksi sisällä omaa numeroaan SCT:lle.[3][4]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä oireita ovat:

  • Ylenpalttinen haaveilu
  • Vaikeuksia pysyä valppaana ja hereillä tylsissä tilaisuuksissa
  • Hämmentyy helposti
  • Omissa maailmoissaan/Ei vaikuta olevan läsnä
  • Tuijottaa runsaasti
  • Unelias, väsyneempi kuin muut
  • Hypoaktiivinen tai vähemmän energiaa kuin muilla
  • Hidasliikkeinen tai "jähmeä" (engl. sluggish)
  • Ei vaikuta ymmärtävän tai ei prosessoi informaatiota yhtä nopeasti tai tarkasti kuin muut
  • Apaattinen tai vetäytyvä; osallistuu tehtäviin muita vähemmän. Unohtuu ajatuksiinsa
  • Hidas tehtävien suorittamisessa; tarvitsee enemmän aikaa kuin muut

Kuten ADHD:ssa oireita esiintyy jossain määrin kaikilla ihmisillä. Kliinisesti merkittävää on, että oireet ovat vakavia ja kroonisia sekä aiheuttavat merkittävää haittaa henkilölle. Oireet vaikeuttavat henkilön selvitymistä elämässä, työssä tai opiskelussa, sekä vapaa ajalla.[1]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SCT:n hoidosta on hyvin vähän tutkimuksia ja tulokset ovat vaihtelevia. Toistaiseksi lääkityksenä on tutkittu ainoastaan ADHD-lääkkeitä, lähinnä metyylifenidaattia. Osassa tutkimuksista vaste oli huono ja potilaat vastasivat ainoastaan tavallista pienemmillä annoksilla. Toisaalta joissain tutkimuksissa vaste oli hyvä, eikä annostuksella ollut merkitystä.[5][6][7][8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Russell A. Barkley (2012). The Other Attention Disorder: Sluggish Cognitive Tempo vs. ADHD. http://www.chadd.org/Portals/0/PDFs/FC1.pdf
  2. Thomas E. Brown (2013). A New Understanding of ADHD in Children and Adults: Executive Function Impairments. Routledge.
  3. http://priory.com/psych/ICD.htm
  4. http://allpsych.com/disorders/disorders_dsmIVcodes.html
  5. Adele Diamond (2005). Attention-deficit disorder (attention-deficit/ hyperactivity disorder without hyperactivity): A neurobiologically and behaviorally distinct disorder from attention-deficit/hyperactivity disorder (with hyperactivity). Cambridge University Press. http://www.devcogneuro.com/Publications/ADD.pdf
  6. Barkley, R. A., DuPaul, G. J., & McMurray, M. B. (1991). Attention deficit disorder with and without hyperactivity: clinical response to three dose levels of methylphenidate. Pediatrics, 87(4), 519–531.
  7. Ludwig, H. T., Matte, B., Katz, B., & Rohde, L. A. (2009). Do Sluggish Cognitive Tempo Symptoms Predict Response to Methylphenidate in Patients with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder–Inattentive Type? Journal of Child & Adolescent Psychopharmacology, 19(4), 461–465.
  8. Viola, L., Ruiz, R., Curone, G., Kehyaian, V., & Laxague, A. (2012). Characterization of sluggish cognitive tempo construct (SCT). Neuropsychiatrie de l’Enfance et de l’Adolescence, 60(5, Supplement), S135–S136. doi:10.1016/j.neurenf.2012.04.094

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]