Skorpionisimput

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skorpionisimput
Okaskorpionisimppu (Scorpaena notata)
Okaskorpionisimppu (Scorpaena notata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Skorpionisimput Scorpaenidae
Risso, 1826
Alaheimot[1]
  • Scorpaeninae
  • Sebastolobinae
  • Pteroinae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Skorpionisimput Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Skorpionisimput Commonsissa

Skorpionisimput eli vanhemmalta nimeltään skorpionikalat (Scorpaenidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista trooppisista meristä. Monia skorpionisimppulajeja pidetään akvaariokaloina.

Taksonomia ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat skorpionisimppujen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu paleoseenikaudelle.[1] Heimoon kuuluvien sukujen ja lajien määrästä ei ole yksimielisyyttä. Usein skorpionisimppuihin katsotaan kuuluvan 3 alaheimoa 23 sukua ja 172-211 lajia.[1][2][3] Eräissä lähteissä skorpionisimppuejn heimoon luetaan alaheimoina myös muun muassa ampiaisimppuihin (Apistidae), kirjosimppuihin (Neosebastidae), korusimppuihin (Sebastidae), kitasimppuihin (Setarchidae), velhokaloihin (Synanceiidae) ja purjesimppuihin (Tetrarogidae) kuuluvat kalat. Tällöin skorpionisimppuejn heimossa olisi 56 sukua ja 418 lajia.[4]

Ruumiinrakenteeltaan skorpionisimppulajit ovat litteähköjä ja suuripäisiä kaloja ja päässä on usein piikkejä. Useat heimon lajeista jäävät alle 20 cm:n mittaisiksi. Selkäeviä heimon kaloilla on 1, jossa voi olla notkelma. Eräillä lajeilla rintaevät ovat hyvin kookkaat. Selkäevän, vatasevien ja peräevän ruodot ovat yhteydessä myrkkyrauhaseen ja skorpionisimput voivat aiheuttaa ihmisellekin hyvin tuskallisen haavan. Eräillä skorpionisimpuilla ei ole uimarakkoa. Väritykseltään skorpionisimput ovat tyypillisesti värikkäitä ja kirjavia. Tyypillisiä värejä ovat punainen ja ruskea.[1][4][3][5][6]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skorpionisimppulajeja tavataan kaikista lämpimistä meristä, satunnaisesti myös murto- ja makeista vesistä. Ne elävät matalista vesistä aina 2 200 metrin syvyyteen. Ne elävät tyypillisesti lähellä pohjaa ja niiden ravintoa ovat äyriäiset ja pienemmät kalat. Useilla skorpionisimpuilla on sisäinen hedelmöitys ja osa lajeista synnyttää eläviä poikasia, osa kutee hyytelömäisen pallon sisälle. Kaikki skorpionisimppulajit ovat syötäviä, mutta eivät kaupallisesti ruokakaloina kovinkaan merkittäviä. Sen sijaan useat niistä ovat suosittuja merivesiakvaarioiden lajeja.[4][1][5][3][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Family Scorpaenidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  2. Fish Identification:Family: FishBase. Viitattu 23.05.2013. (englanniksi)
  3. a b c Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2260. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.05.2013). (englanniksi)
  4. a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 320-323. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.05.2013). (englanniksi)
  5. a b Family Scorpaenidae (PDF) FAO. (englanniksi)
  6. a b John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico: Scorpaeniformes to tetraodontiformes, s. 26. University of Texas Press, 1998. ISBN 978-0-292-70634-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.04.2013). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.