Sikainfluenssa Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Sikainfluenssaepidemia Euroopassa tartunnan saaneiden mukaan. Mitä tummempi väri, sen enemmän tartuntoja.

Sikainfluenssa Suomessa oli vuoden 2009 influenssa A(H1N1)v -pandemiaan liittyvä sikainfluenssaviruksen aiheuttama epidemia joka esiintyi Suomessa kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto kesti 10. toukokuuta 2009 – 8. maaliskuuta 2010 välisen ajan. Epidemian toinen aalto oli seuraavana talvena, jolloin tautia esiintyi 23. marraskuuta 2010 – 30. huhtikuuta 2011 välisenä aikana.[1]

Leviämistilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensivaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen lääketiede-tapahtumassa 24. syyskuuta arvioitiin vain joka viidennen sairastuvan sikainfluenssaan, mikä on aiemmin arvioitua kolmasosaa lievempi määrä. Tehohoitopaikkojen pelättiin loppuvan[2], koska kaikista sairastuneista joutuu tehohoitoon noin 0,5 prosenttia, mikä on neljännes sairaalaan joutuneista[3]. THL:n tutkimusprofessori Pertti Ruutu sanoi 16. lokakuuta influenssaepidemian olevan alkuvaiheessa. Tautitapauksia oli erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta joitain tautiryppäitä etelämpänä Suonenjoella, Rantasalmella ja Kiuruvedellä. Pohjois-Suomen varuskuntien epidemiat olivat 16. lokakuuta 2009 jo melko suuria[4]. Näin ollen sikainfluenssa-aalto näytti olevan alkamassa. Tällöin oli teoreettisten laskujen mukaan sikainfluenssa-aallon huippuun aikaa kuukausi tai hieman yli[5]. Influenssa-aallon huippu kestää 2–4 viikkoa[6]. Arvioiden mukaan pahin kausi olisi marraskuun lopulla 2009 – tammikuussa 2010[7].

Tartuntojen lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin leviämishuipun arvioitiin 19. lokakuuta 2009 kohdistuvan Suomen itsenäisyyspäivän tienoille eli arviolta kuuden viikon päähän. Samana päivänä sairastuneiden määräksi laskettiin 400, mutta uusia laboratoriotestejä ei enää tehty taudin laajan levinneisyyden vuoksi.[8] Varmistamattomia influenssatartuntoja Suomessa arvioitiiin olleen noin 5 000–10 000 (21.10.2009). Turun yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Reijo Peltonen ennusti, että sikainfluenssaan tulee menehtymään Suomessa vain noin 50 ihmistä, mikä oli huomattavasti aiemmin pelättyä vähemmän[9]. 24. lokakuuta 2009 THL:n edustaja sanoi, että vaikka sikainfluenssaan sairastuneita on eniten Lapissa, taudilla ei ole selvää lumirajaa. Samalla vahvistettiin tautiin kuolevan yli 50 ja tehohoitoon joutuvan ainakin 150. Taudin arveltiin alkavan pian levitä varuskunnista ulos Kuopioon ja Joensuuhun.[10][11]. Vahvistettujen A(H1N1) -tartuntojen lukumäärä 13. marraskuuta oli 3 472.[12] Sairastuneiden määrän arveltiin marraskuun puolivälissä olevan kymmeniä tuhansia[13].

Sikainfluenssatapauksista Suomessa uutisoitiin jälleen alkuvuodesta 2011. Sairastuneet olivat yleensä niitä, jotka olivat jättäneet rokotuksen ottamatta. Helmikuussa 2011 Suomessa tehtiin ensimmäinen keuhkonsiirto sikainfluenssan vuoksi.[14]

Kuolemantapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epidemiakauden 2009–2010 aikana todettiin 44 influenssa A(H1N1)v -tartuntaan liittyvää kuolemantapausta. Kuolleista yli 90 % kuului perussairautensa perusteella riskiryhmään.[1]

Toisen epidemiakauden, 2010–2011, aikana kuoli influenssa A(H1N1)v -tartuntaan 13 henkilöä, joista 11:llä oli jokin perustauti.[1]

Varautuminen tautiin Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotetilaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi tilasi 5 285 500 annosta Pandemrix-sikainfluenssarokotetta Glaxo Smith Kline -rokotevalmistajalta. Tilauksen hinta oli 37 miljoonaa euroa, joten yhden rokotteen hinnaksi muodostui seitsemän euroa.[15] Rokotteet saapuivat Suomeen pienissä erissä. Riskiryhmiin kuuluvaksi lasketut kaksi miljoonaa rokotettiin ensin, ja heidän rokottamisensa vei lokakuun lopusta vuoden 2009 loppuun[16]. Rokotteita alettiin toimittaa Suomeen lokakuun puolivälissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotussuositus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotusjärjestys oli seuraava:

1. työssään altistuva terveyden- ja sosiaalihuollon, sairaankuljetuksen sekä apteekkien henkilöstö
2. raskaana olevat
3. sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat puolivuotiaista 64-vuotiaiksi
4. terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset
5. terveet 3–24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet
6. sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Rokotusohjelma on tarkoitus viedä läpi alkaen viikosta 44 noin ryhmä per viikko tahtia.

Lähde:[17]

26. marraskuuta ilmoitettiin, että rokotusta tarjotaan koko väestölle.[18] Niin sanotut perusterveet tulivat rokotteen piiriin vuoden 2010 tammikuussa. Monissa kunnissa kaikkien ryhmien rokotuksia jatkettiin maaliskuun loppuun.

Rokotusta vastustava liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet vastustivat sikainfluenssarokotetta, koska pitivät riskiä omalta osaltaan pienenä.[19] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli rokotteen ottamista, koska mahdollisimman monen rokottaminen estää taudin leviämistä.

Vuonna 2010 alettiin uutisoida sikainfluenssarokotteen ja narkolepsiaan sairastumisen välisestä mahdollisesta yhteydestä.

Rokotusten hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemrix-rokotuskampanjan hyödyt ylittivät yllätyksistä huolimatta haitat selvästi sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmän että Euroopan lääkeviraston laskelmien mukaan.[20] Suomessa rokote esti rekisteritietojen perusteella 80 000 sikainfluenssatartuntaa, tehohoitotapauksia ja noin 50 kuolemaa.[20]

Hyvin tunnettuja kunnallispoikkeuksia yleiseen rokotusjärjestykseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkeuksia yleiseen rokotusjärjestykseen olivat tehneet muun muassa Vantaan kaupunki, joka rokotti kokonaisen koululuokan oppilaita yhden sairastuneen oppilaan vuoksi.lähde? Lahden kaupungin avohoidon ylilääkäri Pekka Mattila antoi rokottaa Lahden kaupunginorkesterin 60 soittajaa, jotka olivat lähdössä Keski-Eurooppaan kiertueelle. Mattila sanoi, että päätöksen poikkeuksellisesta rokotuksesta teki hänen edeltäjänsä ennen virkavapaataan.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Lyytikäinen, Outi & Kuusi, Markku & Toikkanen, Salla & Virtanen, Mikko J. & Rönkkö, Esa & Strengell, Mari & Ikonen, Niina & Ziegler, Thedi & Ruutu, Petri & Julkunen, Ilkka: Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta. Suomen Lääkärilehti, 27.9.2011, 66. vsk, nro 40, s. 2925–1930. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2020.
  2. ↑ Ensimmäiset H1N1-rokotteet Suomeen – epidemia yhä tulossa. MTV3 Uutiset. 12.10.2009. Viitattu 23.3.2021.
  3. ↑ Uusi arvio: Sikainfluenssan saakin vain joka viides Iltalehti. 24.09.2009. Viitattu 12.3.2020.
  4. ↑ Sikainfluenssaepidemia alkamassa MTV3 Uutiset. 16.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
  5. ↑ Sikainfluenssaepidemia alkamassa Suomessa Yle Uutiset. 16.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
  6. ↑ Nyt se alkaa: Sikainfluenssaepidemia rantautui Suomeen, Ylen mukaan sikainfluenssaepidemian ensimmäinen aalto on nyt Suomessa, Iltalehti 16.10.2009[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Metsähalme, Freija: Savossa vielä melko rauhallista – Sikainfluenssan kiihtyvä vaihe alkanee Savon Sanomat. 16.10.2009. Arkistoitu 23.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
  8. ↑ THL: Käynnissä kilpajuoksu sikainfluenssaa vastaan MTV3 Uutiset. 19.10.2009. Viitattu 23.3.2021.
  9. ↑ Infektiolääkäri: Kuolemantapaukset saavat kansan haluamaan rokotetta Yle Uutiset. 22.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
  10. ↑ Sikainfluenssalla ei lumirajaa  Yle Uutiset . 24.10.2009 . Viitattu 12.3.2020.
  11. ↑ Sikainfluenssaan kuollut 270 Euroopassa  Yle Uutiset . 24.10.2009 . Viitattu 12.3.2020.
  12. ↑ Pandemiakatsaus – Tiivistelmä influenssa A(H1N1)v -tilanteesta 13.11.09 klo 12.00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 13.11.2009. Arkistoitu 14.11.2009. Viitattu 12.3.2020.
  13. ↑ Sikainfluenssa koko maassa – kaikki rokotetaan  Yle Uutiset . 12.11.2009 . Viitattu 12.3.2020.
  14. ↑ Lääkärilehti: Sikainfluenssa johti keuhkonsiirtoon Turun Sanomat. 16.2.2011. Viitattu 12.3.2020.
  15. ↑ Raivio, Jyri: Pandemrix-sikainfluenssarokote valmistajille kultakaivos Helsingin Sanaomat. 6.10.2009. Arkistoitu 7.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
  16. ↑ Riskiryhmien sikainfluenssarokotukset alkavat kuun lopussa      Ilta-Sanomat   . 8.10.2009    . Arkistoitu 27.1.2022  . Viitattu 12.3.2020   .
  17. ↑ Rokotusjärjestys – Rokotusjärjestys ja aikataulu on säädetty riskiryhmittäin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. Arkistoitu 16.11.2009. Viitattu 4.11.2009.
  18. ↑ Sikainfluenssaepidemia levisi nopeasti – rokotteesta kilpailtiin   Yle Uutiset. 1.9.2011 . Viitattu 12.3.2020.
  19. ↑ Sikainfluenssarokote ei innosta piikitettäväksi   MTV3 Uutiset. 18.9.2009 . Viitattu 12.3.2020.
  20. ↑ a b Kilpi, Terhi & Nohynek, Hanna & Vaarala, Outi: Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 1.9.2011. Arkistoitu 17.5.2013. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Lahden orkesteri sai influenssapiikin kiertueen alla Keskisuomalainen. 9.11.2009. Arkistoitu 26.11.2009. Viitattu 12.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta sikainfluenssa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sikainfluenssa_Suomessa&oldid=21139567”