Shanghainkiina

Wikipedia
Ohjattu sivulta Shanghain murre
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shanghainkiina
Oma nimi 上海言话 [zaŋhɛ ɦɛɦu]
Muu nimi Shanghain murre
Tiedot
Alue Kiina
Puhujia 14 miljoonaa
Kirjaimisto kiinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä siniittiset kielet
wu-kiina
ISO 639-3 wuu

Shanghainkiina eli Shanghain murre on Shanghaissa puhuttu wu-kiinan murre. Muiden wu-kiinan murteiden tapaan shanghainkiina ei ole keskenään ymmärrettävä muiden siniittisten kielten kuten mandariinikiinan ja kantoninkiinan kanssa, vaikka niillä onkin paljon yhteistä. Shanghainkiina on edustavin wu-kiinan pohjoisista murteista, sillä se sisältää sanoja ja ilmauksia koko pohjoiselta alueelta.

Shanghainkiinassa on paljon puhtaita vokaaleja ja konsonantteja. Wu-kiinan muiden pohjoismurteiden tapaan shanghainkiinassa on myös soinnillisia konsonantteja toisin kuin muissa siniittisissä kielissä. Shanghainkiinan sävelkorkojärjestelmä on myös omalaatuinen muihin Kiinan kielin verrattuna.

Kielipolitiikka ja yhteiskunnallinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghainkiinan asema on kiistanalainen. Kiinan kansantasavallan hallitus tukee ainoastaan mandariinikiinan käyttöä koulutuksessa ja virallisissa yhteyksissä. Vastaavasti muita kieliä on laiminlyöty. Esimerkiksi vuonna 2005 Shanghain johto teki asetuksen, jonka mukaan palvelualojen työntekijöiden täytyy tervehtiä asiakkaita mandariiniksi ja heidän täytyy läpäistä mandariinin tasokoe vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta paikallisella tasolla on myös haluttu säilyttää oma kieli ja oma identiteetti. Vuonna 2005 päätettiin myös aloittaa shanghainkielen opetus yläasteella.

Mandariinikiina on hallitsevassa asemassa mediassa. Radiossa on ollut shanghainkielisiä ohjelmia jo pidemmän aikaa, mutta televisiossa sallittiin shanghainkielisten sarjojen lähettäminen vasta 1990-luvun puolivälissä. Shanghainkielistä musiikkia ei juuri ole tarjolla lukuun ottamatta Shanghain kultakauden ikivihreitä ja uutta 2000-luvun rap-musiikkia.

Shanghainkiina on nykyään elinvoimainen kieli, vaikka mandariinikiina onkin jättänyt jälkensä etenkin nuoremman sukupolven puheeseen. Kiinassa shanghailaiset ovat tunnettuja siitä, että he ovat ylpeitä kielestään ja rohkenevat puhua sitä myös kaupunkinsa ulkopuolella. Myös muualta Kiinasta Shanghaihin saapuneet siirtolaiset ovat osoittaneet kiinnostusta oppia shanghainkiinaa, koska useimmissa Shanghain kirjakaupoissa on myytävänä mandariininkielisiä shanghainkiinan oppaita.

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  labiaali labiodentaali alveolaari palatoalveolaari velaari glottaali
klusiili p pʰ b     t tʰ d k kʰ g ʔ
nasaali m   n ɲ ŋ  
hankausäänne   f v s z ɕ ʑ   ɦ h
affrikaatta     ts dz tɕ dʑ    
lateraali       l    

Konsonanteista vain [ŋ] ja [ʔ] voivat päättää tavun, muut konsonantit esiintyvät vain tavun alussa.

Glottaaliklusiili [ʔ] on samankaltainen kuin suomen kielen jäännöslopuke. Historiallisesti se on kehittynyt varhaisemman kiinan kielen loppukonsonanteista [k], [p] ja [t], jotka ovat vieläkin jäljellä muun muassa kantoninkiinassa. Esimerkiksi sanat valtio, torni ja kieli ovat kantoninkiinaksi [kok], [tʰap] ja [sit] ja shanghainkiinaksi [kɔʔ], [tʰaʔ] ja [səʔ]. Yhdyssanoissa glottaaliklusiilia seuraava soinniton klusiili tai affrikaatta kahdentuu. Esimerkiksi [iʔ.tʰaʔ.kuaʔ.tsz] äännetään todellisuudessa [it.tʰak.kuat.tsz].

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghainkiinan lopukkeet
Lavea Pyöreä Suljettu Nasaali
i y ɪʔ
ɯ u - ʊŋ
ɛ ø əʔ əŋ
ɤ ɔ ɑŋ
a - ɐʔ

Shanghainkiinassa on runsaasti puhtaita vokaaleja. Vokaalinmuodostukseen vaikuttaa huulten asento, tavun avoimuus ja nasaalisuus. Huulten asento voi olla joko lavea tai pyöreä. Tavut ovat joko avoimia, jolloin ne äännetään pitkänä, tai suljettuja, jolloin ne päättyvät äkkinäisesti glottaaliklusiiliin. Nasaalivokaalit äännetään nenän kautta.

Vokaaleista [i], [u] ja [y] muodostavat diftongeja muiden vokaaleiden kanssa.

Sävelkulku ja sävelkorko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghainkiina on tonaalinen kieli eli tavujen sävelkululla on väliä sanan merkityksen kannalta. Alun alkaen siinä oli kahdeksan sävelkulkua, mutta nykypäivänä enää viisi on jäljellä. Jäljellä olevista viidesta sävelkulusta kolme on niin lähellä toisiaan, että käytännössä vieraskielinen kykenee erottamaan vain kolme erilaista sävelkulkua.

Yhdyssanoissa ensimmäisen tavun sävelkulku määrää muiden tavujen sävelkulun. On esitetty, että tämän ilmiön johdosta shanghainkiinassa onkin periaatteessa vain kaksi suhteellista sävelkorkeutta, korkea ja matala. Näin ymmärrettynä shanghainkiina olisi japanin kielen kaltainen sävelkorkokieli.

1. tavun alkuperäinen tooni 2 tavua 3 tavua 4 tavua 5 tavua
52 55 - 21 55 - 22 - 21 55 - 22 - 22 - 21 55 - 22 - 22 - 22 - 21
K - M K - M - M K - M - M - M K - M - M - M - M
335 33 - 44 33 - 55 - 21 33 - 55 - 22 - 21 33 - 55 - 22 - 22 - 21
M - K M - K - M M - K - M - M M - K - M - M - M
113 22 - 44 22 - 55 - 21 22 - 55 - 22 - 21 22 - 55 - 22 - 22 - 21
M - K M - K - M M - K - M - M M - K - M - M - M
5 3 - 44 3 - 55 - 21 3 - 55 - 22 - 21 3 - 55 - 22 - 22 - 21
M - K M - K - M M - K - M - M M - K - M - M - M
23 2 - 34 2 - 22 - 34 2 - 22 - 22 - 34 2 - 22 - 22 - 22 - 34
M - K M - M - K M - M - M - K M - M - M - M - K

Huom: K = suhteellisesti korkea sävelkorko; M = suhteellisesti matala sävelkorko.

Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghainkiinaa kirjoitetaan kiinalaisella kirjoituksella, yksinkertaistetuilla merkeillä. Käytössä on siis samat merkit kuin mandariinikiinan kirjoittamisessa, mutta niiden merkitys ja ääntämys saattaa olla eri kuin mandariinissa. Toisaalta shanghainkiinassa on käytössä sellaisia merkkejä, jotka ovat harvinaisia tai joita ei esiinny lainkaan mandariinikiinassa.

Latinisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghainkiinaa kirjoitetaan kiinalaisilla merkeillä. Shanghainkiinalla ei ole vakinaistettua latinisointi- eli muuntokirjoitusmenetelmää latinalaisille aakkosille, sellaista kuin mandariinikiinan pinyin. Joitakin latinisointeja on kehitetty, kuten Lance Ecclesin latinisointi, mutta yksikään niistä ei ole saavuttanut erityisasemaa. Länsimaisissa kirjoissa tavallisin tapa on käyttää kansainvälistä foneettista aakkostoa. Kiinankielisissä teoksissa on käytetty toisinaan pinyiniin pohjautuvaa latinisointia.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisin merkein Foneettisin merkein Suomeksi
ŋu minä
nʊŋ sinä
ɦi hän
阿拉 aʔlaʔ me
na te
伊拉 ɦilaʔ he
你好! nʊŋ hɔ! Terve!
你身体哪能? nʊŋ səŋtʰi nanəŋ? Miten voit?
我身体交关好。 ŋu səŋtʰi tɕiɔkuɛ hɔ. Voin sangen hyvin.
我是芬兰人。 ŋu z fəŋlɛ-ɲiŋ. Olen suomalainen.
对不起。 tɛ vəʔ tɕʰi. Anteeksi!
唔没关系。 mməʔ kuɛɕi. Ei se mitään.
我爱你。 ŋu ɛ nʊŋ. Minä rakastan sinua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eccles, Lance (1993) Shanghai Dialect: An introduction to speaking the contemporary language. Dunwoody Press.