Sekarotuinen koira
Tätä sivua ei ole 
Sekarotuinen koira on vähintään kahden erirotuisen rotukoiran tai sekarotuisten koirien risteytys tai vaihtoehtoisesti puhdasrotuinen koira, jota ei ole rekisteröity roturekisteriin. Sekarotuisesta koirasta käytetään myös nimityksiä bastardi, monirotuinen, x-rotuinen, montteri sekä seropi.
Sekarotuisestakin koirasta on mahdollisuus saada rotukoira patentoimalla. Useimmat nykyiset koirarodut on luotu risteyttämällä eri rotuja keskenään tavoitteena tietyt halutut ominaisuudet. Esimerkiksi saksanpaimenkoira saatiin aikaan risteyttämällä lukuisia eri saksalaisia paimen- ja palveluskoiria. Saksanpaimenkoira oli sekarotuinen, ja siitä tuli virallinen rotu vasta kun Max von Stephanitz patentoi rodun.
Sekarotuiset koirat eivät voi käydä virallisissa näyttelyissä, mutta niille järjestetään Match Showeja, joihin koira ei tarvitse rekisteripapereita. Koiran rokotukset tulee kuitenkin olla kunnossa ja koira tuleekin tätä varten rokottaa Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti. Kunnossa olevat rokotukset todistetaan rokotustodistuksella. Sekarotuisilla koirilla ei ole osallistumisoikeutta agilityn arvokisoihin, mutta ne saavat osallistua kaikille roduille avoimiin sekarotuisten MM-kilpailuihin.
Sekarotuiset koirat elävät keskimäärin 15 vuotta; alle tai yli, sillä vaikuttavat tekijät ovat jokaisella koiranomistajalla hieman erilaiset, ruokinta, liikunta, terveydenhuolto, koiran vanhemmat ja tietenkin koirassa esiintyvien rotujen sairaudet mitkä kulkeutuvat äidin tai isän kautta.
Suomen Kennelliitto pitää X-rotuisina eli sekarotuisina myös kaikkia rekisteröityjen puhdasrotuisten koirien jälkeläisiä, joita ei ole rekisteröity Suomen Kennelliiton FIN-koirarekisteriin. Näillä x-rotuisilla koirilla on samat oikeudet kuin muillakin seka- ja monirotuisilla koirilla eli niiden kanssa ei voi osallistua virallisiin näyttelyihin tai koirakokeisiin paitsi tottelevaisuus- ja agilityskokeeseen sekä BH-kokeeseen ja pelastuskoirakokeisiin. Osallistuakseen edellä mainittuihin kokeisiin koira tarvitsee kuitenkin FIX-eläinnumeron, omistajantodistuksen sekä rokotustodistuksen.
Sekarotuiset koirat voivat olla joko vahinkopentuja tai tarkoituksella risteytettyjä. Myös sukutaustaltaan tuntemattomat löytö- tai rescuekoirat luetaan sekarotuisiksi, vaikka ne muistuttaisivatkin jotain tunnettua rotua.
[muokkaa] Terveydestä
Sekarotuisilla koirilla esiintyy harvemmin perinnöllisiä sairauksia kuin puhdasrotuisilla tovereillaan tiukkojen rotumääritelmien takia. Kun rodulle määritellään tietty ilmiasu, sille rajataan tavallista kapeampi geenivaranto, mikä voi vaarantaa rotujen elinvoimaisuutta, laskea lisääntymiskykyä ja rikastaa tautigeenejä.[1] Muiden muassa yhdysvaltalainen biologian professori Raymond Coppinger on todennut, että liian kapea geenivaranto ja sisäsiittoisuus tekevät roduista ennen pitkää sairaita.[2] Coppinger on myös esittänyt, että nykyisistä koiraroduista olisi luovuttava ihmisen määrittelemien rotuvaatimusten ajaessa niitä umpikujaan. Sekarotuisilla havaitaan harvemmin perinnöllisiä vikoja, koska niitä risteyttäessä ei vaadita samoja tutkimuksia koiran terveyden takaamiseksi kuin rotukoirilta.[3]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Hannele Hoffrèn: "ROTTWEILER Ihmisen paras ystävä?", Kouluttajakoulutus 2007, Suomen Eläinkoulutuskeskus Oy, 31.10.2007 http://koirienkoulutus.blogspot.com/2009/05/rotuessee-rottweiler.html
- ↑ Hannu Sokala: "Coppinger: Koira ei laumaeläin", 23.9.2005 http://www.verkkotie.fi/koirat/coppingertiekkari.html
- ↑ Professori Marjatta Snellmanin haastattelu, TV1, Mot 5.2.2007, Toim. Hannu Sokala http://yle.fi/mot/hs070205/marjattasnellman.htm
[muokkaa] Aiheesta muualla
