Sappikivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sappikiviä

Sappikivet ovat sapen kivimäisiä kiteytymiä, jotka sisältävät pääasiassa kolesterolia ja sappiväriaineita. Sappikivet ovat suuruudeltaan pippurin ja kirsikan välimailta, ja niitä esiintyy sappirakossa, tavallisesti useita.

Kivet aiheuttavat vaivoja, jos ne ovat hanganneet sappirakon seinämän herkkää limakalvoa (sappirakko tulehtuu) tai jos sappikivi on tukkinut sappitiehyen. Tällaista tilaa kutsutaan sappikivitaudiksi. Sappikivet diagnosoidaan ultraäänellä ja verikokeiden antamien maksa-arvojen avulla. Tautia hoidetaan yleensä poistamalla sappirakko - tämä onnistuu useimmiten tähystysleikkauksella nukutuksessa. Harvemmin hoitona on kivien ultraäänimurskaus tai liuotushoito.

Sappikivet ovat jossain määrin perinnöllisiä. Mutta ylipaino ja liikunnan puute nostavat riskiä sairastua sappikiviin. Lisäksi alkoholinkäyttö ja huono ruokavalio vaikuttavat kivien syntyyn. [1]

Washingtonin yliopiston reilulla 3000:lla naisella suoritetussa seurantatutkimuksessa havaittiin runsaan fruktoosin ja tärkkelyksen käytön lisäävän sappikivien muodostumisen riskiä. [2]

Lisäksi Annika Dahlqvist esittää kirjassaan (s.114)lähde tarkemmin?, että runsasrasvainen ruokavalio vähentäisi sappikivien muodostumisen riskiä lisääntyneen sapenerityksen vuoksi, vaikka runsasrasvainen ruoka voi saadakin vähärasvaisella ruokavaliolla muodostuneet kivet liikkeelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sappikivitauti Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri.
  2. DDW: Cut Carbs to Avoid Gallstones in Pregnancy Medpage Today.


Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.