Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue

Syksyiset Laavurenkaanlammet Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella.

Sijainti
Pinta-ala
517 m2
Hallinto
Perustettu
1988
Kartta

Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue ( inarinsaameksi Samudjeegi–Vaijuvjeegi jeegijsuojâlemvijðodâh, pohjoissaameksi Sámmotjeakki–Vádjohjeakki jekkiidsuodjalanguovlu[1]) on luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaldoaivin erämaa-alueen lounaisosassa.[2]

Alue on Suomen suurin yhtenäinen suoalue.[1] Suurin osa soidensuojelualueesta sijaitsee Inarin kunnassa, mutta pohjoisosa on Utsjoen puolella.[3] Alue on Suomen valtion omistuksessa ja kuuluu kansainvälisen kosteikkojen suojelusopimuksen mukaisiin Ramsar-alueisiin.[4][5][6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella on monenlaisia luonnonympäristöjä, kuten soita, virtaavia vesiä, lampia, järviä ja tunturikoivikkoa. Alueella on sekä aapa-, että palsasoita. Alueen läpi virtaa Vaijoki (inarinsaameksi Vaijuuhâ, pohjoisssaameksi Vaddjohka) sekä sen sivu-uomia. Suojelualue on tärkeä vesilintujen ja kahlaajien pesintäalue, ja siellä on havaittu pesivän useita vaarantuneita sekä uhanalaisia lintulajeja.[7]

Suomaisemaa Laavurenkaanlammilta (inarinsaameksi Lávuriggeejávrááh, pohjoissaameksi Lávvoriggeláttu)
Soidensuojelualue rajautuu läntisimmässä osassaan Valtatie 4:ään (E75). Kuvassa Valtatie 4 Syysjärven (inarinsaameksi Čovčjävri, pohjoissaameksi Čoavččesjávri) pohjoispuolella.

Korkein kohta alueella on 310 metriä ja matalin 190 metriä merenpinnan yläpuolella.[7] Soidensuojelualueella ei ole retkeilypalveluita, kuten merkittyjä reittejä, laavuja tai muita leiriytymispaikkoja, mutta alueella kulkee joitakin moottorikelkkauria.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tapio Tynys ja Elina Stolt (toim.): Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän– Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonto, käyttö ja paikannimistö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.. Metsähallitus, 2004. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Retkikartta - Metsähallitus www.retkikartta.fi. Viitattu 25.10.2023.
  3. Sammuttijänkä - Vaijoenjänkä Mires map Ramsar. Viitattu 25.10.2023.
  4. Natura 2000 tietolomake: Kaldoaivin erämaaa paikkatieto.ymparisto.fi. Viitattu 25.10.2023.
  5. Torsten Larsson (toim.) & Timo Asanti: Kosteikot pohjoismaissa ja Ramsar-sopimus 2004. Pohjoismaiden Ministerineuvosto ja Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.10.2023.
  6. Sammuttijänkä - Vaijoenjänkä Mires | Ramsar Sites Information Service rsis.ramsar.org. Viitattu 25.10.2023.
  7. a b Ramsar Information Sheet: Sammuttijänkä - Vaijoenjänkä Mires, Finland 27.4.2023. Ramsar. Viitattu 25.10.2023.