Salla Eerola
Salla Eerola (o.s. Suominen, s. Turku) on suomalainen balettitanssija.[1] Hän on tanssinut Suomen Kansallisbaletissa vuodesta 1996 ja sen tähtitanssijana vuodesta 2009 alkaen.[2]
Eerola aloitti tanssimisen 3-vuotiaana satubaletissa.[1] Hän opiskeli Turun konservatoriossa Mirja-Liisa Herhin johdolla vuosina 1994–1995. Eerola on opiskellut myös Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja suorittanut lisäopintoja tanssikursseilla. Vuonna 2004 Eerola vieraili Tanskan kuninkaallisessa baletissa Pähkinänsärkijän Klaaran roolissa (Alexei Ratmanskyn koreografia).[2]
25. maaliskuuta 2010 Eerola sai Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinnon. Hän vastaanotti palkintomaljan ja siihen kuuluvan 8 000 euron palkinnon Kansallisoopperan näyttämöllä Prinsessa Ruususen kauden 2010 ensimmäisessä esityksessä.[3]
Eerolan puoliso Jaakko Eerola on myös balettitanssija.[4] Perheeseen kuuluu kaksi lasta.[1]
Rooleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anna Karenina: Kitty (Aleksei Ratmanski)
- Bajadeeri: Nikiya (Natalia Makarova/Petipa)
- Don Quijote: Kitri (Partice Bart/Petipa)
- Giselle: Myrtha ja maalais-pas de deux (Sylvie Guillem/Coralli–Perrot–Petipa)
- Joutsenlampi: pienten joutsenten tanssi (Vladimir Bourmeister/Petipa–Ivanov)
- Joutsenlampi: Odette/Odile (Rudi van Dantzig/Petipa–Ivanov)
- Lumikuningatar: Kerttu (Kenneth Greve)
- Onegin: Olga (John Cranko)
- Prinsessa Ruusunen: prinsessa Aurora (Javier Torres/Petipa)
- Prinsessa Ruusunen: prinsessa Aurora (Rudolf Nurejev/Ivanov)
- Pähkinänsärkijä: Clara ja pastoraalitanssi (Rudolf Nurejev/Ivanov)
- Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas: Klaara (Wayne Eagling ja Toer van Schayk)
- Raymonda: nimirooli (Anna-Marie Holmes/Petipa)
- Tšaikovski: Desirée Artot (Patrice Bart)
- Tuhkimo: nimirooli (Ben Stevenson)
- Serenade (George Balanchine)
- Black Cake (Hans van Manen)
- Four Hands (Laszlo Berdo)
- Oracle (Glen Tetley)
- Suo tihkua vihreä tammi (Susanna Leinonen)
- Carmen (Marilena Fontoura)
- Viime heinäkuu (Marilena Fontoura)
- Twisted Shadow (Jorma Elo)
- Happyis Happy(Jorma Elo)
- Offcore (Jorma Elo)
- L'Apesanteur du coeur (Alexandre Bourdat)
- Svadebka: Morsian (Jirí Kylián)
- Petite mort: 5. pari (Jirí Kylián)
- Stepping Stones (Jirí Kylián)
- Kirkastunut yö (Tero Saarinen)
- Ratsuväkeä odotellessa (Jouka Valkama)
- Jäinen kukinta (Odd Johan Fritzøe)
- Suite Murder (Jorma Elo)
- Seitsemäs sinfonia (Uwe Scholz)
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin kansainvälisen balettikilpailun juniorisarjan finalisti 1995
- Oulun Arktiset askeleet -kilpailun 1. sija
- Eurovision Nuorten tanssijoiden kilpailun finalisti Gdanskissa, Puolassa 1997
- Tanssin kukan Nuppu -palkinto 1997
- Pro Operan apuraha 1997 ja 1999
- Tanssin kukka -palkinto 2005
- Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto 2010
Lähde[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Koppinen, Mari: Huippuballerina menetti liikuntakykynsä – palaa nyt vaativaan päärooliin Kansallisbaletin lavalle HS.fi. 17.9.2015. Viitattu 18.11.2021.
- ↑ a b c Salla Eerola Oopperabaletti.fi. Suomen kansallisooppera- ja baletti. Viitattu 29.1.2020.
- ↑ Salla Eerolalle Edvard Fazer -palkinto 25.3.2010. Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 2.5.2014.
- ↑ Salla Eerola, 43, saavuttaa maaliskuussa ammattinsa eläkeiän – aikoo jatkaa vaativassa työssään lonkkaleikkauksesta huolimatta IS.fi. 8.11.2021. Viitattu 18.11.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Filpus, Leena: Keveyden illuusio. Kauppalehti Presso, 23.12.2006, s. A12–A15. Artikkelin verkkoversio.