Anna Karenina

Anna Karenina
Анна Каренина
Alkuperäisteos
Kirjailija	Leo Tolstoi
Kieli	venäjä
Julkaistu	1875–1877
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Anna Karenina on venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin romaani, joka julkaistiin osissa vuosina 1875–1877. Kirja kertoo kahdesta romanssista: ensinnäkin Anna Kareninan ja kreivi Vronskin traagisen lemmentarinan ja toiseksi Konstantin Levinin ja Kitty Štšerbatskin onnellisemman tarinan. Teemana voidaan nähdä juuri ne kaksi Platonin määrittelemää rakkauden muotoa, joihin Levin jo alun keskustelussa Oblonskin kanssa viittaa. Kirja sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin, ja rivien välistä voidaan lukea yläluokan valheelliseen elämään kohdistuvaa arvostelua. Kirjan pohjalta on tehty toistakymmentä elokuvaa tai televisiosarjaa.

Juonitiivistelmä

Teoksen päähenkilöitä

• Anna Arkadjevna Karenina – kirjan päähenkilö, Stepanin sisar
• Stepan Arkadjevitš Oblonski ("Stiva") – Dollyn aviomies ja Annan veli
• Darja Aleksandrovna ("Dolly") – Kittyn sisar, Annan käly ja hyvä ystävä
• Aleksei Aleksandrovitš Karenin – Annan aviomies
• Konstantin Dmitrijevitš Levin ("Kostja") – Stepanin ystävä
• Nikolai Levin – Konstantinin veli, perheen musta lammas
• Katerina Aleksandrovna Štšerbatskaja ("Kitty") – Dollyn sisko ja Konstantinin vaimo
• Kreivi Aleksei Kirillovitš Vronski – Annan rakastaja
• Kreivitär Lidia Ivanovna

Tarina

Tarinan alkaessa Anna Karenina saapuu vierailulle veljensä luokse, joka on riitaantunut vaimonsa kanssa uskottomuudestaan. Annan mukana Moskovaan ovat tulleet myös Konstantin Dmitrievich Levin ja Kreivi Aleksei Kirillovits Vronski, jotka ovat tulleet kosimaan Dollyn siskoa, Kittya. Vronski osoittaa paljon huomiota Kittylle ja tämä olettaa hänen tanssivan kanssaan tulevissa tansiaisissa. Levinin kosiessa Kittyä hän kieltäytyy, koska uskoo Vronskin rakastuneen häneen.

Mutta tansijaisissa, Vronski tanssii Annan kanssa eikä huomaakaan Kittyä. Kittyn sydän murtuu, kun hän ymmärtää, että Vronski onkin rakastunut Annaan eikä häneen. Naimisissa oleva Anna on järkyttynyt Vronskilta saamastaan huomiosta ja päättää palata heti Pietariin. Vronski sattuu matkustamaan samalla junalla ja tunnustaa rakastavansa Annaa. Anna kieltäytyy uskomasta Vronskia mutta on syvästi liikuttunut.

H. Manizerin Anna Karenina

Anna palaa miehensä, Alexei Alexandrovich Karenin, ja poikansa luokse Pietariin. Anna ymmärtää, että hän ei enää tunne miestään kohtaan samoin kuin ennen. Karenin varoittaa Annaa, että hän ei saa vetää turhan paljon huomiota Vronskilta, sillä hän on huolissaan Annaa koskevista juoruista, vaikka uskookin Annan yhä rakastavan häntä. Kuitenkin Annan ja Alexanderin mennessä ratsastuskilpailuihin Karenin huomaa ilmeen vaimonsa kasvoilla, kun Vronskyn hevonen kaatuu ja kertoo, että hänen reaktioinsa on sopimaton. Tunnontuskissaan Anna tunnustaa suhteensa miehelleen, jolloin Karenin pyytää häntä lopettamaan suhteen, mitä Anna ei kuitenkaan halua tehdä.

Maatilalle palannut Levin päättää vierailla Dollyn luona ja ymmärtää miksi Kitty torjui hänet. Puhuttuaan Dollyn kanssa hän päättää unohtaa Kittyn mutta nähdessään tämän silmäykseltä hän ymmärtää, että hän rakastaa Kittyä yhä ja päättää kosia Kittya jälleen. Kitty suostuu ja pian he avioituvat ja aloittavat yhteisen elämän Levinin maatillalla.

Pietarissa Karenin kertoo Annalle ettei halua erota ja uhkaa, että jos Anna ei katkaise suhdettaan Vronskiin niin Karenin ei anna hänen enää ikinä nähdä poikaansa. Anna ei kuitenkaan noudata Kareninin neuvoa ja jatkaa suhdettaan Vronskiin. Karenin kokee tilanteen sietämättömänä ja ottaa yhteyttä lakimieheen, jolle antaa vaimonsa kirjeitä todisteena Annan uskottomuudesta. Annan veli kuitenkin vastustaa Karenin tekoja ja pyytää häntä puhumaan ensin Dollylle. Dolly ei onnnistu kääntämään Kareninin päätä mutta Karenin muuttaa suunnitelmiaan, kun hän kuulee, että Anna on melkein kuolemaisillaan vaikeaan synnytykseen. Anna pyytää mieheltään synninpäästöä ja Karenin antaa anteeksi Vronskille. Anna kuitenkin toipuu ja synnyttää tyttären. Vaikka hänen miehensä on antanut hänelle anteeksi, Anna ei enää halua asua hänen kanssaan ja lähtee Vronskin kanssa matkustelemaan Eurooppaan.

Kirjan lopun lähetessä Levin saa tietää, että hänen veljensä, Nikolai on sairas ja päättää lähteä hänen tuekseen. Kitty haluaa tulla mukaan, mitä Levin aluksi yrittää estellä, koska ei halua Kittyn olevan tekemisissä veljensä kaltaisten ihmisten kanssa mutta Kitty vakuuttaa hänet. Kittystä on suuri apu Levinin veljen hoidossa mutta Kittyn terveydentila alkaa yllättäen huonota ja matkan lopussa Nikolain lääkäri kertoo Kittyn olevan raskaana.

Euroopassa, Anna ja Vronski yrittävät luoda uusia suhteita. Anna on tyytyväinen elämäänsä Vronskin kanssa, kun taas Vronski tuntee olonsa ikäväksi ilman ystäviään. Kyllästyneisyys tarttuu Annaan ja he päättävät palata Venäjälle. Pietarissa Vronski löytää uusia ystäviä, kun taas Anna ei enää ystävysty kenenkään kanssa. Pikkuhiljaa Anna alkaa epäillä ettei Vronski enää rakasta häntä. Dolly vierailee Annan luona ja huomaa, että suhde Vronskin kanssa ei olekaan niin onnellinen. Vronski vaatii, että Anna jättää miehensä lopulliseti ja nai tämän. Anna ajautuu riitoihin siskonsa kanssa ja alkaa epäillä rakastajansa uskollisuutta. Samoihin aikoihin Kitty synnyttää poikavauvan ja Levin, joka uskoi että Kitty menehtyisi on riemuissaan, kun sekä vauva että äiti selviävät.

Anna, joka on tottunut olemaan ihastusten kohde ei ymmärrä miksi hän viehättää Leviniä mutta ei Vronskia. Annan jatkuva mustasukkaisuus ja katkeruus johtaa riitoihin Vronskin kanssa. Samanaikaisesti Lidia Ivanivna pyytää Kareninia viivästyttämään avioeropäätöstä. Annan turhautuneisuus kasvaa ja hän uskoo suhteensa Vronskiin olevan ohitse. Anna lähtee rakastajansa luota ja päätyy juna-asemalle, jossa hän alkaa miettiä kuinka helppoa olisikaan päättää kaikki.

Suomennoksia

• Anna Karenina. (Anna Karenina, 1877.) Suomentanut Eino Kalima (1910–1911). Suomennoksen tarkistanut Arja Pikkupeura. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32005-1.
• Anna Karenina. (Anna Karenina, 1877.) Suomentanut Ulla-Liisa Heino (1961). Otava, 1991. ISBN 951-1-11630-4.
• Anna Karenina. (Anna Karenina, 1877.) Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Lea Pyykkö (1979). Karisto, 2007. ISBN 951-23-4194-8.

Versioita

Anna Kareninasta on tehty lukuisa elokuvia, televisiosarjoja, oopperoita, baletteja, näytelmiä ja musikaaleja.

Elokuvia

• 1914 Anna Karenina, Vladimir Gardin ohjaama elokuva.
• 1915 Anna Karenina, J. Gordon Edwardsin ohjaama elokuva, pääosassa Betty Nansen.
• 1927 Love, Edmund Gouldingin ohjaama elokuva, pääosassa Greta Garbo.
• 1935 Anna Karenina, Clarence Brownin ohjaama elokuva pääosissa Greta Garbo ja Fredric March.
• 1948 Anna Karenina, Julien Duvivierin ohjaama elokuva, pääosissa Vivien Leigh ja Ralph Richardson.
• 1953 Anna Karenina, Tatjana Lukashevištin ohjaama elokuva.
• 1960 Nahr al-Hob (River of Love), Ezzel Dine Zulficarin ohjaama elokuva.
• 1967 Anna Karenina, Alexander Zarkhin ohjaama elokuva.
• 1974 Anna Karenina, Margarita Pilikhinan ohjaama elokuva.
• 1985 Anna Karenina, Simon Langtoninohjaama televisoelokuva, pääosissa Jacqueline Bisset ja Christopher Reeve.
• 1997 Anna Karenina, Bernard Rosen ohjaama elokuva, pääosissa Sophie Marceau ja Sean Bean.
• 2012: Anna Karenina, Joe Wrightin ohjaama elokuva pääosissa Keira Knightley ja Jude Law.

Aiheesta muualla

• IMDb.com. (englanniksi)