Saitaferneen tiara
Saitaferneen tiara on kuuluisa väärennetty arkeologinen löytö Ukrainasta. Se on alkuperältään skyyttiläiseksi väitetty kultainen tiara, jonka Louvren taidemuseo Pariisissa osti vuonna 1896.
Täyttä kultaa oleva Tiara on noin 18 sentin korkuinen ja painaa noin 460 grammaa. Sitä kiertää kaksi korkokuvasarjaa, joista kapeampi alempi esittää skyyttien elämää ja leveämpi ylempi kreikkalaisen taruston mukaisia Troijan sodan tapahtumia. Sen väitettiin olevan skyyttien kuninkaalle kuulunut kruunu tai kypärä. Tiaraan kaiverretun tekstin mukaan Hypanis- ja Borysthenesjokien yhtymäkohdassa Mustanmeren rannalla sijainneen Olbian kreikkalaisen siirtokunnan asukkaat olivat lahjoittaneet sen 200-luvulla eaa. Saitafernes-nimiselle skyyttien kuninkaalle.[1][2] Ensimmäiset maininnat tiarasta ovat vuodelta 1895, jolloin eräässä Wienin sanomalehdessä kerrottiin krimiläisten talonpoikien tehneen huomattavan muinaislöydön ja salakuljettaneen sen ulkomaille, jottei Venäjän valtio takavarikoisi sitä. Helmikuussa 1896 Hochmann-niminen venäläinen taidekauppias asetti Tiaran myyntiin Wienissä ja kertoi sen löytyneen hiljattain Olbiasta läheltä Odessaa.[1]
Louvren taidemuseo osti tiaran Wienissä 1. huhtikuuta 1896 ja maksoi siitä 200 000 kultafrangia. Kauppa herätti huomiota ja nostatti yleisen keskustelun tiaran alkuperästä. Pietarin yliopiston professori Vesselovski kiirehti julistamaan sen väärennökseksi ja elokuussa 1896 saksalainen arkeologi Adolf Furtwängler julkaisi tutkielman, jonka mukaan se oli valmistettu nykyaikana tunnistettavien vanhojen esikuvien mukaisesti. Louvren edustajat kieltäytyivät kuitenkin uskomasta näihin väitteisiin, eikä heitä häirinnyt sekään, että yli kahdentuhannen vuoden ikäiseksi tiara oli hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Keväällä 1903 sanomalehti Le Matin julkaisi paljastuksen, jonka mukaan tiaran oli valmistanut odessalainen kultaseppä Israel Ruhomovski.[2][1] Tilaajina oli ollut kaksi romanialaista taidekauppiasta, jotka olivat maksaneet Ruhomovskille työstä 2000 ruplaa.[2] Ruhomovskille ei ollut kerrottu työn tarkoitusta, vaan hän luuli valmistavansa tiaran ”lahjaksi eräälle arkeologian ystävälle”. Ruhomovski tuotiin Pariisiin, jossa hän näytti kirjankuvat, joita oli käyttänyt malleinaan.[1] Vakuuttaakseen epäilijät hän myös todisti käytännössä kykynsä valmistaa vakuuttavia muinaisesineitten jäljitelmiä tekemällä ”etruskilaisen” taide-esineen.[2]
Edes väärennöksen paljastumisen jälkeen Ranskan valtio ei halunnut luopua kalliista ostoksestaan, mutta se siirrettiin Louvresta Pariisin taidekäsityömuseoon.[2] Nykyään Saitaferneen tiara on edelleen Louvren omistuksessa, mutta se ei ole yleisön nähtävillä. Vuonna 1997 se lainattiin Israeliin Ruhomovskin muita töitä esitelleeseen näyttelyyn.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saitaferneen tiara Wikimedia Commonsissa
