Sahanterä (yritys)
Oy Sahanterä oli Tampereen Epilänharjun kaupunginosassa (silloisessa Pirkkalassa) toiminut kehäsahan- ja sirkkelinteriä valmistanut yritys. Sen perustivat vuonna 1910 Sixtus Syrjänen ja kunnallisneuvos Otto Thuneberg. Sahanterä valmisti mm. sahoja, paperileikkuuteriä, hakunteriä, paperikonekaavareita, kuorianteriä, höylänteriä, jyrsinteriä, höylänkuttereita, hammaspuristimia, erilaisia stansseja, angeleita, tiilikoneita, sirkkeliakseleita, muurainkauhoja, suoriakulmia, kaavaimia, akkunakulmarautoja sekä veitsiä. [1]
Yhtiön perustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknillisestä osaamisesta vastannut Syrjänen oli käynyt Helsingin Teknillisen koulun ja muuttanut Tampereelle Forssasta asettuen asumaan silloin vielä Pirkkalaan kuuluvaan Epilään 1906. Hän työskenteli Tammelassa toimineen Sommers, af Hällström & Waldensin konepajan piirustuskonttorissa ja perehtyi tällöin terien valmistukseen saatuaan tehtäväksi suunnitella koneet konepajan teräosastoa varten. Syrjänen päätti aloittaa oman yrityksensä koska 1900-luvun alussa Suomen sahateollisuudessa vallitsi voimakas noususuhdanne ja sahanterillä oli hyvä kysyntä. Hän sai mallit sahanteriin ulkomaisista ammattilehdistä ja vastasi myös jatkossakin yhtiön tuotekehittelystä.
Syrjäsen yhtiökumppani Otto Thuneberg omisti maata Epilässä ja uusi tehdas rakennettiin hänen mailleen. Yhtiön osakkaiksi tuli myös muitakin epiläläisiä sekä tehtaan työntekijöitä. Syrjänen ja Thuneberg perustivat 1911 myös toisen, Epilän konepaja-nimisen yrityksen, joka toimi Sahanterän tehtaan naapurissa.
Toiminta käynnistyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oy Sahanterä aloitti toimintansa noin 10-20 hengen voimin. Alkuvuosien lakkoilusta huolimatta yhtiö alkoi kasvaa erityisesti ensimmäisen maailmansodan vuosina jolloin se sai paljon tilauksia Venäjältä ja niinpä myös laajennettiin 1917. Suomen sisällissodan aikana Epilänharjussa käytiin taisteluita 29. maaliskuuta 1918 ja tällöin Sahanterän konttorirakennus ja varastosuojat sekä Epilän konepajan tehdasrakennus ja isännöitsijän talo tuhoutuivat tulipalossa. Sodan päätyttyä tuhoutuneet rakennukset rakennettiin uudelleen.
1920- ja 1930-luvuilla Oy Sahanterä valmisti edelleen sahateollisuudelle kehäsahan ja sirkkelin teriä sekä myös pikkomiskoneiden teriä. Vuonna 1930 aloitettiin viilojen valmistaminen ja tässä vaiheessa tehtaalla oli työssä 32 henkilöä. 1930-luvun lopulle tultaessa työntekijöiden määrä nousi jo 69:ään.
Epilän kylpylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvun alun lamavuodet supistivat myös Oy Sahanterän toimintaa. Sixtus Syrjänen aloitti silloin Rauhanlinna-nimisen talonsa puutarhassa rakennustyöt, jotka työllistivät 10 tehtaalaista. Rauhanlinnan tonttialueeseen kuului jääkauden aikana syntynyt suppa, jonne oli Porin rautatien ratapenkan rakentamisen jälkeen muodostunut matala lampi. Syrjänen rakennutti lammen rannalle puolipyöreän betonisen paviljongin jossa oli kylpyläkatos, sauna ja wc. Lammen rannat kivettiin ja lammen keskellä olevalle pienelle saarelle johti takorautainen kaarisilta. Lampea ympäröivän puutarhan jyrkkää rinnettä porrastettiin muureilla ja syntyneille terasseille istutettiin omenapuita, marjapensaita ja muita kasveja. Rauhanlinnasta päästiin puutarhaan kivisillan ja holviportin kautta. Syrjänen oli saanut idean paviljonkiinsa roomalaisista kylpylöistä ja paviljonkia kutsuttiinkin Epilän kylpyläksi. Lampi oli kuitenkin liian matala uimiseen eikä myöskään paviljonki koskaan valmistunut lopullisesti.
Rauhanlinna purettiin vuoden 1988 lopulla ja sen paikalle rakennettiin rivitaloja. Syrjäsen rakennuttama ns. Epilän kylpylä jäi rivitalojen, Porin rautatien ja Lielahden voimalaitoksen väliseen Epilänharjun kaakkoisnurkassa sijaitsevaan kolmioon. Alue on rehevän kasvillisuuden peitossa ja siellä on jäljellä vielä kivimuureja, pengerryksiä ja paviljongin betonirakenteita. Kylpyläalue on kuulunut vuodesta 1985 Tampereen kaupungille ja se on kaavoitettu virkistysalueeksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mervi Kaarninen: Oy Sahanterä (Koskesta voimaa -sivusto)
- Tampereen kaupunki selvittää Epilän kylpylän historiaa ja kasvillisuutta (Tampereen kaupungin tiedote 15.6.2004)
- Kansalaiskioski: Epilän rauniot[vanhentunut linkki]