Saarijärvi (Juva)
| Saarijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Juva, Mikkeli |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 04.163.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 94,6 m [1] |
| Rantaviiva | 80,57 km [2] |
| Pinta-ala | 10,18 km² [2] |
| Tilavuus | 0,04 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4 m [2] |
| Suurin syvyys | 29 m [2] |
 Saarijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saarijärvi on kirkasvetinen järvi Juvan ja Mikkelin rajalla Etelä-Savon maakunnassa. Sen pinta-ala on 10,2 neliökilometriä. Etäisyys Mikkelin keskustasta on 16 kilometriä koilliseen. Järvi tunnettiin aikoinaan nimellä Remojärvi.[2][1][3][4] Se kuuluu pintavesityypiltään keskikokoisiin humusjärviin, eli sen veden väri on ruskea. Saarijärvi on lievästi rehevä.[3]
Järven rannalla on sijainnut 1500-luvulla yksi Suomen ensimmäisistä kaivoksista. Sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. [4] Järven rannalla sijaitsee myös keskiaikainen kalmisto, nimeltään Remojärven kappeli.[5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarijärven eteläpuolisko on useiden haarautuvien niemien (Mustaniemi, Paloniemi, Lehtoniemi) ja saarten pirstoma. Eteläpuolisko on myös varsin matala, Mustaniemen ja Paloniemen välissä sijaitsee tosin 25 metrin syvänne. Järven keskiosan selkäveden syvin kohta on 29 metriä. Selkäveden vähintään 10 metriä syvän vyöhykkeen itäpuolella on useiden saarten etelä–pohjoissuuntainen jono. Laajimmat saaret (Lehtosaari, Vuohisaari, Heinäsaari) ovat yli hehtaarin kokoisia. Lännessä selkävesi rajautuu Hanhiniemeen, jonka länsipuolella sijaitsee lounaaseen työntyvä noin puolitoista kilometriä pitkä matalahko Hanhilahti. Noin kymmenesosa Saarijärvestä on vähintään 10 metriä syvä ja noin sadasosa vähintään 20 metriä syvä.[2][1]
Saarijärven suurimmat saaret ovat usean kymmenen hehtaarin laajuiset Huihatsaari ja Lippalansaari selkäveden pohjoispuolella. Ne erottavat järven koillisen ja pohjoisen osan keskiosan selkävedestä. Pohjoiset osat ovat varsin matalia. Huihatsaari ja Lippalansaari ovat luonnonsuojelualuetta.[1]
Saarijärven rannoilla on sekä metsämaata että peltoaukeita. Pientaloja on varsin tiheään. Järven eteläpuolitse kulkee valtatie 5. Saarijärven länsipuolinen Hanhijärvi (98,0 metriä mpy) laskee Hanhilahteen. Pohjoispuolinen Tihmas (94,7 metriä mpy) laskee Saarijärven pohjoisrannalle. Saarijärvi laskee kaakosta Myllylammen (86,9 metriä mpy) kautta Syysjärveen (86,4 metriä mpy).[1]
Saarijärven vesitilavuus on 40 281 000 kuutiometriä.[2]
Saarijärvi (04.163.1.001) kuuluu Saarijärven-Hanhijärven alueeseen (04.163), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Syysjärven valuma-alue (04.16) ja ensimmäinen on Suur-Saimaan alue (04.1). Saarijärvi on Saarijärven-Hanhijärven alueen laajin vakavesi. Seuraavaksi laajin on Hanhijärvi. Saarijärven-Hanhijärven alueeseen kuuluu 15 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[6]
Juvan Saarijärvi on kolmanneksi laajin Suomen yli 200:sta Saarijärvestä. Vesitilavuudeltaan se on kutakuinkin samankokoinen kuin neljänneksi laajin eli Suomussalmen Saarijärvi ja jonkin verran pienempi kuin viidenneksi laajin eli Jyväskylän ja Jämsän rajalla sijaitseva Saarijärvi.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Saarijärvi, vakavesi, Juva
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b Saarijärvi. Järviwiki. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b Mikkelin ja Juvan rajamailla Remojärvellä oli eräs Suomen ensimmäisistä kaivoksista – Sen tarkkaa paikkaa ei tiedä kukaan Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Ruohonen, Juha: Juva Remojärvi Kappelinpelto: Keskiaikaisen hautausmaan ja kirkonpaikan kaivaus 2007 (PDF) (Kaivausraportti) 15.5.2008. Juha Ruohonen. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.7.2014.
- ↑ Saarijärven - Hanhijärven alue (04.163). Järviwiki. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Saarijärvi. Järviwiki. Viitattu 30.9.2021.