Söderköpingsånin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Söderköpingsånin vesistö (ruots. Söderköpingsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 68) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Söderköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 882 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Söderköpingsån, jonka pituus on 25 kilometriä. Joki laskee Itämereen alle 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Söderköpingsånin vesistö sijaitsee suuren Motalanvirran vesistön (tunnus 67) itäpuolella. Motalanvirta laskee Itämereen pohjoisessa sijaitsevaan 50 kilometriä pitkään Bråvikenin lahteen, jolloin etelämpänä merenrannikon ja Motalanvirran vesistön väliin jää runsaasti tilaa kuudelle pienemmälle päävesistölle. Söderköpingsånin vesistö sijaitsee heti ensimmäisenä Motalanvirran eteläpuolella ja sen eteläpuolelle jää pienempi Vindånin vesistö (tunnus 69). Näiden lisäksi on merenrannikolla mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on yhtäsuuri kuin Söderköpingsånin vesistö.[1]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (27,5 %), turve (5,6 %), kalliomaa (18,7 %), hiekka ja sora (2,2 %), multamaa (7,1 %), savimaa (13,2 %) ja jäätikköjokijäänteet (4,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (52,3 %), soita ja kosteikkoja (1,0 %), viljelymaita (18,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,2 %) sekä joutomaita (5,2 %). Näiden lisäksi on 20,9 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Söderköpingsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019)

SMHI on julkaissut tilastossaan Söderköpingsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 5,39 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 23,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,22 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 5,45 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 23 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 24 m³/s on mitattu huhtikuussa 2010 ja pienin 0,49 m³/s syyskuussa 2016. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta huhtikuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Söderköpingsån.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Söderköpingsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Söderköpingsån (SE648407-153355) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3690–3705, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b c Söderköpingsånin vesistö (Excel-lomake nro 63977), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Söderköpingsån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.