Ryttylän lasitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ryttylän lasitehdas toimi vuosina 1920–1961 Ryttylässä Hausjärvellä. Tehtaan nimenä oli 1920–1922 Oy Ryttylän Lasitehdas - Ryttylä Glasbruk Ab, 1922–1937 Ryttylä Glasindustri Ab - Ryttylän Lasiteollisuus Oy ja viimeksi vuodesta 1937 alkaen Ryttylän Lasitehdas Oy. [1]

Lasitehtaan perustivat 1920 Oscar Bergqvist, A. Thorstensson ja M. Liimatainen. Tehdas valmisti aluksi apteekkilasia ja pulloja. Se teki jo 1922 konkurssin jonka jälkeen uusiksi omistajiksi tulivat helsinkiläinen kauppias Harald Östensson ja tikkurilalainen liikemies Axel Sumelius. Vuonna 1927 tehtaalle hankittiin puoliautomaattiset puhalluskoneet aikaisemman suupuhallusvalmistuksen rinnalle. Tehtaan valmistamien pullojen pohjassa oli tunnuksena RY tai RYTTYLÄ.[1]

1930-luvulla tehdas työllisti noin 250 henkilöä. Pullojen ohella valmistettiin erilaista talouslasitavaraa kuten maljakoita, juomalaseja, sokerikkoja, kermakkoja, kannuja, juustokupuja, karahveja ja vateja. Vuonna 1937 tehtaan omistajaksi tuli Riihimäen lasi ja tehdas toimi tytäryhtiönä vuoteen 1941 saakka. Tehdas valmisti 1930-luvulla myös etsaamalla tehtyä kirjokoristelasia.[1]

Sotavuosina Ryttylän lasitehdas valmisti polttopulloina käytettyjä puolen litran viinapulloja sekä jäämiinapulloja joita käytettiin railojen räjäyttämiseen jääkentille. Tehdasta pommitettiin talvisodan aikana tammikuussa 1940 ja jatkosodan aikana 17. huhtikuuta 1942 tehtaalla oli suuri tulipalo jossa tuhoutuivat molemmat sulatot, lasivarasto lähes kokonaan, hiomo, muottivarasto, pakkaamo sekä useita asuinrakennuksia.[1][2]

Ryttylän lasitehtaan toiminta päättyi 1961.[1] Tehtaan tiloissa toimi sitten aluksi Ryttylän Muovi ja sen jälkeen ne olivat puolustusvoimien käytössä. Nykyisin tehtaan tiloissa on vuokralla useita eri alojen yrityksiä ja lisäksi tiloja on vuokrattu varastoiksi. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]