Ryūnosuke Akutagawa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akutagawa toinen vasemmalta

Ryūnosuke Akutagawa (jap. 芥川龍之介, 1. maaliskuuta 189224. heinäkuuta 1927) oli japanilainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.

Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.

Akutagawa opiskeli Tokion keisarillisessa yliopistossa englantilaista kirjallisuutta ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. Sōseki Natsume kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin Rashōmon (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.

Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.

Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijan urasta ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä koskaan parantunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa Tiheikössä, (Yabu no naka) vuonna 1922.

Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa itsemurhaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli barbituraattien yliannostus.

Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Tiheikössä.[1] Novellissa Rashōmon on Kioton kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Tiheikössä-novelliin.

Akutagawa-kirjallisuuspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1935 Akutagawan elinikäinen ystävä Kan Kikuchi (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla) perusti Japanin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Ryūnosuke Akutagawa -palkinnon edesmenneen ystävänsä kunniaksi.

Nykyään japanilaisen kirjallisuuden edistämissäätiön ylläpitämän kilpailun palkinto jaetaan kahdesti vuodessa parhaan vakavastiotettavaa kirjallisuutta edustavan sanoma- tai aikakauslehtinovellin kirjoittajalle. Palkitut ovat uusia tai nousevia nimiä.

Voittaja saa palkintona taskukellon ja miljoona jeniä (noin 7 000 euroa). Akutagawa-kirjallisuuspalkinto on erityisen tavoiteltu sen saaman laajan mediahuomion takia. Palkittujen joukossa ovat muun muassa entinen Tokion kuvernööri Shintarō Ishihara sekä Kenzaburō Ōe, joka voitti myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994.

Suomennettuja novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kesa ja Morito (Kesa to Moritō), suom. Tuomas Anhava, kokoelmassa Yhdestoista hyvää yötä, 1959
  • Tiheikössä (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri. Kokoelmassa Shosetsu
  • Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. Jukka Kemppinen omassa blogissaan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]