Ressetan kulttuuri

Ressetan kulttuuri (ven. Рессетинская культура) on Venäjällä vaikuttanut varhaismesoliittinen kulttuuri, joka on saanut nimensä Ressetan asuinpaikan mukaan. Muita kulttuurin asuinpaikkoja, kuten Sukontsevo 3 ja 8 (Суконцево) sekä Kultino 3 (Култино), tunnetaan lähinnä Ylä-Volgan läntisellä alueella. Volgan varrelta tiedetään neljä kohdetta, Okan sivuhaaran varrelta aivan Moskovan läheltä yksi ja etelämpänä Okan päähaaran läheltä yksi kohde.

Asuinpaikat valittiin aina vesistön ääreltä joko jokien tai järvien rannoilta. Niiden läheltä tunnetaan myös hyvät piiraaka-aineen esiintymät, jotka joet ja purot ovat kulutuksellaan paljastaneet. Heillä oli hyvät käsityötaidot ja he käyttivät työssään hyvälaatuista piitä, joista saatiin iskemällä säännöllisiä säleitä jatkotyöskentelyä varten.

Ressetan kulttuuri on heikosti tutkittu. Kivi-, luu- ja sarviesineiden ulkonäkö, valmistus ja koristelutavat eroavat selvästi jälkiswidryläisten Kundan ja Butovon kulttuurien esineistä. Esimerkiksi Ressetan nuolenkärjet valmistettiin paikallisesta hyvästä piistä. Pitkä säle taitettiin kärjestään teräväksi ja talttamaiseksi vinoksi kärjeksi. Tyvi ohennettiin kolmanneksen verran toiselta reunastaan kiinnittämistä varten ja muutenkin yhtä ja samaa reunaa nyrhittiin nuolenkärkeä muotoillessa.

Ressetan kulttuurin ryhmillä oli yhteyksiä Butovon naapurikulttuuriin, jonka asuinpaikat sijaitsivat Ressetan kohteiden lomassa. Myös kauempana vaikuttaneeseen Kundan kulttuurin ryhmiin pidettiin yhteyttä. Tämä on huomattu Ressetan asuinpaikoilta löydettyjen niin sanottujen Pullin nuolenkärjistä, jotka on valmistettu tummanharmaasta piistä. Tummaa tai mustaa piitä ei esiinny Ylä-Volgalla, joten se on tuotu etelämpää. Myös Kundan asuinpaikoilta on löydetty Ylä-Volgan punertavaa piitä, joten materiaalia siirtyi myös Itäbaltiaan.

Vaikuttaa siltä, että väestö on siirtynyt paikalle muualta tuoden mukanaan omanlaisen kulttuurin piirteet. Jotkin löytöjen piirteet olivat varhaismesoliittisella kaudella yleisiä luoteessa, lännessä ja lounaassa Ylä-Volgasta katsoen. Nämä ovat toistaiseksi heikosti inventoituja venäläisessä arkeologiassa. Arkeologi M. G. Zhilin pitääkin Smolenskin, Pihkovan tai Valko-Venäjän luoteisosan seutuja todennäköisimpänä Ressetan kulttuurin syntyseutuna.

Lähteet

• Zhilin M.G.: Mesolithic bone industry of East European forest zone (alkuperäinen: Kostyanaja industrija mezolita lesnoy zony Vostochnoi Evropy) mizhilin.narod.ru. 2001. Viitattu 27.12.2011. (englanniksi)
• Hartz, Sönke; Tereberger, Thomas; Zhilin, Mikhail: New AMS-dates for the Upper Volga Mesolithic and the origin of microblade technology in Europe, s. 155–169. julkaisussa International Yearbook for Ice Age and Stone Age Research - Quartär 57. Rahden/Westf.: Verlag Marie Leidorf GmbH Rahden/Westf., 2010. ISBN 978-3-86757-923-0. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
• Zhilin M.G.: Adaptation of the Upper Volga Mesolithic cultures to lithic raw material. (Yhteenveto) mizhilin.narod.ru. Viitattu 27.12.2011. (englanniksi)
• Zhilin M.G.: FLINT RAW MATERIAL FROM UPPER VOLGA BASIN AND ITS USE IN FINAL PALAEOLITHIC - NEOLITHIC, s. 331–333. julkaisusta: Man and Flint, toimittaneet R Shild & S. Sulgostowska, Proceedings of the VII Flint Symposium. Varsova: VII Flint Symposium, 1997. (Lataa tästä, mutta tiedoston html-pääte puuttuu) (viitattu 27.12.2011). (englanniksi)
• Zhilin M.G.: О СВЯЗЯХ НАСЕЛЕНИЯ ПРИБАЛТИКИ И ВЕРХНЕГО ПОВОЛЖЬЯ В РАННЕМ МЕЗОЛИТЕ (Baltian ja Ylä-Volgan mesoliittinen väestö) Tverin arkeologinen kokoelma nro 4. 2001. Tver. Viitattu 28.12.2011. (venäjäksi)