Reijo Wilenius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Reijo Wilenius (s. 22. huhtikuuta 1930 Helsinki[1]) on Jyväskylän yliopiston filosofian professori emeritus. Hänet nimitettiin filosofian professoriksi vuonna 1972. Professori Wilenius edustaa kasvatusajattelun pitkää linjaa J. V. Snellmanista, J. E. Salomaan ja J. A. Hollon kautta meidän päiviimmekenen mukaan?. Wilenius on tunnettu erityisesti aktiivisena kulttuurikeskustelijana, Snellman-tutkijana, inhimillisen kasvatuksen puolesta puhujana. Wilenius on pitänyt elossa kasvatuksen ja filosofian kiinteää yhteyttä, antiikin paideia-ideaakenen mukaan?.

Reijo Wilenius on myös antroposofisen liikkeen ja steinerpedagogiikan keskeisiä edustajia Suomessa. Hän on Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajia.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilenius kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1949 (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu), ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1952, valtiotieteen lisensiaatiksi 1958, sekä väitteli tohtoriksi 1963 (Helsingin yliopisto).

Wilenius on toiminut Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Työväenopiston tuntiopettajana 1953–1958, Helsingin Rudolf Steiner –koulun opettajana 1961–1976, Helsingin Kauppakorkeakoulun filosofian opettajana 1966–67, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian vt. professorina 1965–72 (kevätlukukaudet), käytännöllisen filosofian dosenttina 1967–96, Jyväskylän yliopiston filosofian professorina ja filosofian laitoksen johtajana 1973–92, ja Snellman-korkeakoulun opettajana 1980–.

Wilenius on toiminut Suomen filosofisen yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä 1964–68, Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1964–68, Suomen Teiniliiton kuraattorina 1966–69, Suomen antroposofisen liiton puheenjohtajana 1966–96, Kulttuurikeskus – Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana 1968–84, 1999–2001, kunniapuheenjohtajana 1992–, Valtion humanistisen toimikunnan puheenjohtajana, Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan ja Nordisk samarbetsnämd för humanistisk forskning’in jäsenenä 1975–79, European Science Foundation’in humanistisen toimikunnan jäsenenä 1978–80, Ahtola-kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtajana 1980–2004, Suomen rauhanpuolustajien valtuuston puheenjohtajana 1982–89, Suomi tulevaisuudessa –seminaarien toimikunnan puheenjohtajana 1983–90, European Forum for Freedom in Education'in presidenttinä 1997–. Hän on useiden valtion komiteoiden ja toimikuntien jäsen.

Wilenius on toiminut kulttuurilehti Katsauksen päätoimittajana vuosina 1957–68 ja Takojan päätoimittajana vuosina 1980–83.

Wilenius sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1976, Saima-mitalin 1984, ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin 1989.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Social and Political Theory of Francisco Suárez (väitöskirja), 1963
  • Koulu ja nyky-yhteiskunta: Mitä yhteiskunta koululta vatii ja mitä se ei vaadi. Helsinki: Weilin + Göös, 1964.
  • Marx ennen Marxia: Marxin ajattelun ensimmäinen vaihe. Weilin + Göösin kirjasto 5. Helsinki: Weilin + Göös, 1966.
  • Filosofia ja politiikka: Poliittisen ja sosiaalisen ajattelun perusteiden kehityksestä. Filosofian kirjasto 4. Helsinki: Tammi, 1967 (2. painos: Gaudeamus, 1975).
  • Nuorison kapina ja aikamme suunnanmuutos, 1969
  • Tietoisuus ja yhteiskunta. Jyväskylä: Gummerus, 1972. ISBN 951-20-0074-1.
  • Kasvatuksen ehdot: Kasvatusfilosofian luonnos. Jyväskylä: Gummerus, 1975 (4. painos: Atena, 1987). ISBN 951-20-1015-1.
  • Ihmiskeskeiseen kulttuuriin, 1976 (uusi painos Uuteen kulttuuriin 1990)
  • Ihminen, luonto ja tekniikka. (2. painos 1987 Atenan kustantamana). Jyväskylä: Gummerus, 1978. ISBN 951-9362-01-0.
  • Snellmanin linja - henkisen kasvun filosofia, 1978
  • Ihminen ja työ, 1981
  • Bildningens villkor – ett utkast till fostrans filosofi, 1981
  • Ihminen ja sivistys, 1982
  • Aatteiden maailma: Johdatus aikamme aatevirtauksiin. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2290-7.
  • Snellmanin teokset 1–4 (toim. ja elämäkerralliset johdannot), 1983
  • Tunkio ja taivas – pohdintoja Suomesta, 1984
  • Kolme näkijää ja tekijää - Lönnrot, Runeberg, Snellman ja Suomen suunta, 1986
  • Sodan ja rauhan filosofiaa. Jyväskylän yliopisto. Filosofian laitos. Julkaisu 37. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1988. ISBN 951-679-938-8.
  • Mihin maailma menee: Näkymä kriisien aikaan kehityksen mahdollisuuksiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17101-8.
  • Tuntemattoman tutkija – Steinerin tie hengentieteeseen, 1997
  • Mitä on ihminen? Filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta, 1999 (Uusi laajennettu painos 2003).
  • Miten käy lasten ja nuorten? Keskustelua ja filosofiaa kasvatuksesta, 2002

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Opetushenkilöstö snellman-korkeakoulu.fi. Snellman-korkeakoulu. Viitattu 12.4.2011.