Euroopan tiedesäätiö

Euroopan tiedesäätiö (European Science Foundation, ESF) perustettiin vuonna 1974. Nykyään siihen kuuluu 80 jäsenorganisaatiota 30 maasta. Jäsenorganisaatiot ovat pääasiassa jäsenmaiden tieteellistä perustutkimusta rahoittavia elimiä. ESF:n päämaja sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa.

ESF edistää eurooppalaista tiedettä ja perustutkimusta kokoamalla yhteen eri maiden tutkijoita, järjestämällä tutkimusohjelmia, tutkimusverkostoja, tutkivia työpajoja ja konferensseja sekä käsittelemällä asioita, joilla on strategista merkitystä Euroopan tiedepolitiikassa. Aloitteet tulevat sekä tutkijakunnasta että jäsenorganisaatioilta.

Helsingin yliopiston vararehtori, professori Marja Makarow valittiin syyskuussa 2007 tiedesäätiön puheenjohtajaksi vuonna 2008 alkaneelle viisivuotiskaudelle.^[1]

Toiminta-ajatus, arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESF on itsenäinen järjestö, joka rahoittaa toimintansa pääasiassa jäsenorganisaatioiden maksamilla jäsenmaksuilla. Jokainen jäsenorganisaatio tai maa maksaa jäsenmaksun bruttokansantuotteensa (BKT) perusteella. Lisäksi jäsenorganisaatiot rahoittavat osallistumisensa niihin ohjelmiin, joissa haluavat olla mukana.

ESF:n arvoja ovat euroopanlaajuisuus, monitieteisyys, joustavuus, itsenäisyys, perusteellisuus ja avoimuus.

Menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESF:n toiminta rakentuu seuraavien instrumenttien ympärille:

Tutkivien työpajojen (Exploratory Workshops) tavoitteena on lisätä johtavien eurooppalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia tavata toisiaan ja tukea uusien innovatiivisten ajatusten syntyä. Tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisten tutkimusryhmien tiedonvaihtoa, luoda uusia yhteistyösuhteita ja mahdollistaa yhteishankkeita tulevaisuudessa. Aiheet tulevat tutkijakunnasta ja vuosittain järjestetään noin 50 työpajaa.

ESF:n tutkimuskonferenssit (ESF Research Conferences) koostuvat yleensä sarjasta kokouksia, jotka järjestetään joka toinen vuosi. Konferensseista ei julkaista kirjallista materiaalia. Uusien lähestymistapojen ja ajatusten esiintuomiseen kannustetaan. Konferenssit ovat avoimia kaikille, sekä tutkijoille että yritysmaailman edustajille.

Tutkimusverkosto-ohjelmat (ESF Research Networking Programmes) ovat tiettyihin teemoihin kohdistettuja toimintoja, joilla tuodaan yhteen huippututkijoita ja lupaavia nuoria tutkijoita ajankohtaisten tutkimusaiheiden ympärille, joissa yhteistyö luo todistettavasti parempaa tutkimusta. Ohjelmat yhdistävät merkittäviä monikansallisten tutkimusryhmien toteuttamia hankkeita ja niiden puitteissa on jaettu muun muassa lyhyt- tai pitkäaikaisia apurahoja työskentelyyn jossakin muussa Euroopan maassa kuin hakijan kotimaassa sekä järjestetty seminaareja, symposiumeja ja tutkivia työpajoja. Ohjelmat ovat 3–5-vuotisia ja jäsenorganisaatioiden rahoittamia.

EUROCORES-ohjelmien (EUROCORES programmes) tavoitteena on edistää yhteistyötä sekä eurooppalaisten rahoittajaorganisaatioiden että tutkijoiden välillä. EUROCORES-aloitteet eroavat olennaisesti tutkimusverkosto-ohjelmista siinä, että niiden avulla halutaan rahoittaa nimenomaan tutkimusta. Ohjelmaan valittavissa aiheissa pyritään noudattamaan bottom-up -periaatetta. Ohjelmat valmistellaan ESF:n ja jäsenorganisaatioiden välisenä yhteistyönä, jossa ESF vastaa hakemusten käsittelystä, arvioinnista ja ohjelman yleisestä hallinnoinnista, kun taas jäsenorganisaatiot tekevät varsinaiset rahoituspäätökset. Kansalliset organisaatiot rahoittavat vain kansallisia hankkeita.

Forward Looks -instrumentin tavoitteena on tuoda yhteen tieteellinen ennakointi ja tieteen rahoituksen suunnittelu kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Tarkoituksena on antaa eurooppalaiselle tiedeyhteisölle mahdollisuus kehittää pitkäntähtäimen näkemyksiä ja analyyseja tutkimuksesta ja sen kehityksestä monitieteellisillä aloilla ja toimia vuorovaikutuksessa ESF:n jäsenorganisaatioiden kanssa.