Ranskankohokki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskankohokki
Ranskankohokin valkoisia kukkia.
Ranskankohokin valkoisia kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Kohokit Silene
Laji: gallica
Kaksiosainen nimi
Silene gallica
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ranskankohokki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ranskankohokki Commonsissa

Ranskankohokki (Silene gallica, syn. S. anglica) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva kohokkikasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakukkainen ranskankohokkikasvusto.

Yksivuotinen ranskankohokki kasvaa 10–50 cm korkeaksi. Kasvi on pysty ja sen varret vaihtelevat haarattomista monihaaraisiin. Koko kasvi on karvainen, yläosasta nystykarvainen ja tahmea. Lehdet ovat varressa vastakkain. Kukinto on harvakukkainen, terttumainen ja toispuolinen. Lyhytperäisten kukkien verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on ulkoverhiötön, lieriömäinen, karvainen ja enintään senttimetrin pituinen. Terälehdet ovat 10–12 mm pitkiä ja väriltään valkoisia tai punertavia, joskus myös punaläikkäisiä. Terälehtien lavat ovat ehyitä tai lanttokärkisiä. Suomessa ranskankohokki kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on 6–9 mm pitkä kota.[1][2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskankohokki on alun perin kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta.[3] Laji on levinnyt tulokkaana muun muassa Etelä-Norjaan ja -Ruotsiin.[2] Suomessa ranskankohokkia on tavattu maan etelä- ja keskiosista, lähinnä sisämaasta.[3][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskankohokki on Suomessa satunnainen uustulokas, jota on tavattu lastauspaikoilla, myllyillä ja kylvönurmikoilta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Retkeilykasvio 1998, s. 118, 122.
  2. a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 152.
  3. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 122.
  4. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Ranskankohokin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 10.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]