Ramon Llull

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ramon Llull
Yksi Llullin luokittelukiekoista.

Ramon Llull (tunnettu myös nimillä Raymond Lully, Raimundus ja Raymundus Lullus) oli keskiaikainen kirjailija ja filosofi. Hän syntyi katalonialaiseen perheeseen Mallorcan saarella vuonna 1232 ja kuoli 29. kesäkuuta 1315. Mallorca oli tuolloin itsenäinen kuningaskunta, ja kuuluu nykyisin Espanjaan. Ramon Llull on kirjoittanut tiettävästi maailman ensimmäisen katalaaninkielisen kaunokirjallisen teoksen. Hänen on katsottu vaikuttaneen muun muassa Leibnizin laskentateorioihin.

Llull oli hyvin koulutettu ja osasi lukea ja kirjoittaa latinaa, katalaania, oksitaania ja arabiaa. Hänen ensimmäinen varsinainen teoksensa Art Abreujada d 'Atrobar Veritat ("Totuuden löytämisen taito") oli alun perin kirjoitettu katalaaniksi ja sittemmin käännettiin latinaksi. Hän kirjoitti artikkeleita alkemian ja kasvitieteen aloilta. Lisäksi hän kirjoitti romaanin Blanquerna, joka on ensimmäinen katalaaniksi julkaistu kaunokirjallinen teos ja mahdollisesti jopa ensimmäinen Euroopassa kirjoitettu romaani.

Ars generalis ultima (Ars Magna)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1275 tienoilla Llull kehitti tavan yhdistellä erilaisia määritelmiä, jotka oli lajiteltu eräänlaisen järjestysnumeron perusteella. Tämä menetelmä julkaistiin ensimmäisen kerran täydellisenä Llullin teoksessa Ars generalis ultima tai Ars magna (1305). Menetelmän alkuperäisenä inspiraationa pidetään arabiastrologien käyttämää laitetta, jota kutsuttiin nimellä zairja.

Tämän menetelmän alkuperäisenä tarkoituksena oli toimia väittelytyökaluna, jonka avulla muslimit voitaisiin loogisilla perusteluilla taivutella kääntymään kristinuskoon. Analyyttisiä menetelmiään käyttäen Llull kokosi eräänlaisen teologisen sisällysluettelon, jonka perusteella väittelijä löytäisi oikean vastauksen mihin tahansa kristinuskoa koskevaan argumenttiin tai kysymykseen.

Llull kehitti myös lukuisia "koneita" tätä tarkoitusta varten. Yksi niistä oli paperikiekoista koottu laite, jossa kuhunkin paperikiekkoon oli kirjoitettu numeroita, kirjaimia tai symboleita, joista kukin vastasi jotain listassa olevaa sanaa tai määritelmää. Kääntelemällä paperikiekkoja oikeaan asentoon oli Llullin mukaan mahdollista kaikki mahdolliset totuudenmukaiset vastaukset kunkin kiekon otsikkoon liittyen.

Tämä metodi on yksi vanhimpia tunnettuja yrityksiä tuottaa tietoa loogisia menetelmiä käyttäen. Llullin tarkoituksena oli osoittaa, että kristinuskon perusteet ovat johdettavissa tietyistä perustavanlaatuisista ideoista. Esimerkiksi yksi hänen taulukoistaan listasi Jumalan määritelmät: Hyvyyden, Suuruuden, Ikuisuuden, Voimakkuuden, Viisauden, Tahdonvoiman, Oikeamielisyyden, Totuuden ja Loistavuuden. Llull uskoi, että kaikki monoteistiset uskonnot hyväksyisivät nämä jumalan määritelmiksi.

Tätä ajatusta kehittivät eteenpäin Giordano Bruno 1500-luvulla ja Gottfried Leibniz 1600-luvulla. Leibniz antoi Llullin ajatukselle nimen ars combinatoria, jolla nimellä se nykyisin yleensä tunnetaan. Joidenkin tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden mukaan Llull on eräänlainen informaatiotieteiden "kanta-isä".

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Llull, Ramon: Ylistän rakastettuani. Johdanto, suomennos ja selitykset Seppo A. Teinonen. Helsinki: Kirjapaja, 1983. ISBN 9516214096.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Llullin luokittelupiirroksia.