Pyöräliitto
| Pyöräliitto ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 2014 |
| Perustaja | Helsingin polkupyöräilijät, Tampereen polkupyöräilijät, Turun polkupyöräilijät, Oulun polkupyöräilijät, joukko yksityishenkilöitä |
| Jäsenmäärä | 3 400 |
| Toiminnanjohtaja | Matti Koistinen |
| Puheenjohtaja | Reetta Keisanen |
| Hallitus (2023) |
Reetta Keisanen Minna Sirkiä, Tuomo Pollari, Minna Takala, Timi Wahalahti, Aapo Lappalainen, Hannele Kerola, Erika Weckström, Pasi Haapakorva, Kaisa Aro, Samuli Huusko |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Pyöräliitto ry (ruots. Cyklistförbundet rf, engl. Finnish Cyclists' Federation) on suomalainen pyöräliikenteen edunvalvontajärjestö ja paikallisten arkipyöräilyseurojen kattojärjestö. Järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Pyöräliitto perustettiin Tampereella vuonna 2014. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, ja vuonna 2023 liiton palveluksessa työskentelee kahdeksan työntekijää[1].
Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyöräliitto on strategiassaan asettanut tavoitteekseen, että 2025 pyöräliikenne on arvostettu liikennemuoto ja sen kulkutapaosuus on kasvanut valtakunnallisesti 30 % vuoden 2018 tilanteesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ns. arkimatkoja kuljettaisiin nykyistä enemmän auton sijasta polkupyörällä.
Strategian yksityiskohtaisemmat tavoitteet:
- Vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen pyöräliikenteen edistämiseksi
- Pyöräily on normaali osa arkea ja liikennettä
- Verotus ja kannustimet tukevat pyöräilyä
- Rakennettu ympäristö muuttuu pyöräilyä suosivaksi
- Rakennetun ympäristön suunnittelu muuttuu pyöräilylle suotuisammaksi
- Pyöräilyn taloudellinen merkitys ymmärretään.
Toimintatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyöräliitto pyrkii tavoitteisiinsa vaikuttamistyön, kampanjoinnin, julkisen keskustelun, paikallisyhdistysten tukemisen ja hanketyön keinoin. Tärkeä osa työtä on päättäjien, vaikuttajien ja virkamiesten tapaaminen ja pyörällä liikkuvien näkökulman ja tarpeitten kertominen heille. Pyöräliitto antaa asiantuntijatukea virkamiehille, päättäjille, kansalaisvaikuttajille ja toimittajille.
Kampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyöräliitolla on erilaisia kampanjoita ja hankkeita, mm.
- Pyöräilytalvi, jonka tavoite on saada ihmiset jatkamaan polkemista ympäri vuoden
- Pyörällä kaiken ikää, tavoite viedä ikäihmisiä ulkoilemaan ja asiointimatkoille vapaaehtoisten polkemilla rikšapyörillä
- Pyöräilykasvatus, yhteishanke Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Tavoitteena lisätä lasten ja lapsiperheiden arkipyöräilyä
- Maahanmuuttajat pyörille, tavoite opettaa pyöräilytaidottomille maahanmuuttajille pyöräilyä ja siten edistää heidän kotiutumistaan
- Perhepyöräily, tavoite levittää lapsiperheille tietoa erilaisista pyörätyypeistä ja ratkaisuista, joilla lapsiperheen arkea voidaan helpottaa
- Pyörävaalit, joissa kerätään kunta- ja eduskuntavaaliehdokkaita pyöräilynedistämisteesien taakse
- Pyörämatkailukeskus, yhteishanke Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Tavoitteena kehittää ja markkinoida suomalaista pyörämatkailua.
VeloFinland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VeloFinland on vuosittainen pyöräliikenteen oma seminaari, jonka Pyöräliitto on järjestänyt vuodesta 2015 alkaen. Kaksipäiväisen seminaarin aikana käsitellään pyöräliikenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä aiheita eri näkökulmista, mm. talouden, kansanterveyden, viihtyvyyden, kaavoituksen ja kulttuurin näkökulmista. Seminaari on suunnattu virkamiehille, päättäjille, kaavoittajille, alan opiskelijoille ja kaikille pyöräliikenteen edistämisestä kiinnostuneille. VeloFinland on järjestetty (aikajärjestyksessä) Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Turussa, webinaarina, Espoossa, Lahdessa, Oulussa sekä Joensuussa. Vuonna 2024 VeloFinland järjestetään Porvoossa.
Pyöräliiton jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäseninä pyöräliitossa on sekä paikallisia rekisteröityjä pyöräily-yhdistyksiä että yksityishenkilöitä. Valtaosa jäsenistä kuuluu johonkin jäsenyhdistykseen, mutta suorajäseniäkin on. Jäsenyhdistykset ovat (aakkosjärjestyksessä)
- Helsingin polkupyöräilijät
- Joensuun polkijat
- Jyväskylän Pyöräilyseura ry[2]
- Keski-Uudenmaan polkijat ry[3]
- Kuopion polkijat ry
- Lappeenrannan pyöräilijät
- Oulun polkupyöräilijät
- Pohjoinen Pyöräyhdistys Pumppu (Rovaniemi)
- Porin polkupyöräilijät
- Prologi (Helsingin yliopisto)
- Tampereen polkupyöräilijät
- Tawast Cycling Club TCC (Hämeenlinnan seutu)
- Turun polkupyöräilijät
- Vaasan pyöräyhdistys Velova / Vasa cykelförening Velova
Pyöräliiton kanssa yhteistyötä tekee myös lukuisa määrä rekisteröimättömiä yhdistyksiä ja toimijoita. Ylintä valtaa Pyöräliitossa käyttävät jäsenet. Liittokokous pidetään loppuvuodesta, yleensä VeloFinlandia seuraavana sunnuntaina. Liittokokous hyväksyy strategian ja valitsee liittohallituksen.
Pyöräliitto on jäsenenä European Cyclists’ Federation ECF:ssä ja Suomen pyöräilynohjaajat ry:ssä.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyöräliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 72 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2022 lähtien 21 000 euroa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pyöräliiton verkkosivut Pyöräliitto ry. Viitattu 1.11.2023.
- ↑ Jyväskylän pyöräilyseura ry
- ↑ Keski-Uudenmaan polkijat ry
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.